maanantai, 31. toukokuu 2021

Mökkielämää

Onnistuimme sovittamaan mökkireissumme juuri kesän kynnykselle, joka on ihan parasta aikaa suunnata auton keula kohti maaseutua. On jo nautinto pelkästään ajella vasta vihertyneessä maalaismaisemassa. Itikat ja muut öttiäiset eivät ole vielä huomanneet, että heidän talvikotelon tai munankuoren ulkopuolella tuoksuu jo uusi kesä. 

Suuntasimme kulkumme tyttären porukan mökkirannalle Kymenlaaksoon. Herkän siniset lemmikit aukoivat nuppujaan.

P5270078.jpg

 

Viimeiset valkovuot keskittyvät enemmänkin siemenkotansa kasvattamiseen.

 P5220036.jpg

 

Kauniita kuusen kukkia näkyi nyt runsain määrin.

P5220049.jpg

 

Kuusenlatvukset hehkuivat punaista käpykasvustoa. Myös muut puulajit pöllyttivät epätavallisen runsasta siitepölykuorutusta vesistöjen pintaan, ja auto sai uuden keltasävytteisen värikorostuksen.

P5220042.jpg

 

Joutsenpariskunnalla on pesä saunarannan läheisyydessä.

P5220030.jpg

 

Iltahämärissä valkoiset linnut loivat ympärilleen sadunhohtoista tunnelmaa.

P5260037.jpg

 

Tarjouduimme puuhastelemaan mökkiaskareissa missä vain meidän avustamme olisi hyötyä. Isäntäväkemme oli suurimman osan meidän vierailumme ajasta töittensä parissa Helsingissä, joten saimme  mellastaa tontilla omin neuvoin. Aloitimme mökkihirsien hionnalla, kun tarkoituksena on jossakin vaiheessa maalata ulkoseinät uusiksi. Valitsimme pääasiallisiksi hommiksemme rankojen keruun tontilta ja klapituotannon.

P5240110.jpg

 

Saunarakennus on saanut jo maalikatteen, vain ovien ja vuorilautojen maalaus on kesken. Räystäskouru tuli paikalleen ennen poislähtöämme.

P5250001.jpg

 

Tikkaitten asentaminen katolle on ihan oma taiteenlajinsa. Siinä työssä oli meidän lisäkäsistä hyötyä.

P5250002.jpg

 

Sisäänkäynti saunaan.

P5260034.jpg

 

Vanhan saunan hyväkuntoinen kiuas jatkaa tärkeässä tehtävässään. Kiva idea oli jatkaa kiuaskivikehikko hormin ympärille, näin saunaan tuli mukavasti lisää modernia ilmettä ja uutta löylypinta-alaa.

P5260029.jpg

 

Me saimme kunnian asuttaa saunatupaa. Kattolampusta voi havaita isäntäväen kiinnostuksen tyrskyaaltoiseen surffailuharrastukseen.

P5260059.jpg

 

P5260022.jpg

 

Hauskoja yksityiskohtia saunan liepeiltä.

P5240099.jpg

 

Saunapolun varrella näkyy meidän rankasavottahaastettamme. Emme tietenkään unohtaneet hauistreeniä halkoliiterin vaiheilla, klapipino sai uutta ulottuvuutta ja lihakset maitohappokäsittelyn.

P5220061.jpg

 

"Poika saunoo!" Jekku nautti saunomisesta. Se seisoskeli lauteilla pitkään jo lämmitysvaiheessa, ja kun muu porukka tuli saunomaan, Jekku siirtyi kohteliaasti hiukan sivummalle.

P5230079.jpg

 

Pihan huoltoyksikkö. PuuCee, varasto ja kompostointijärjestelmä.

P5250005.jpg

 

Näppärä säleikkökomposti syntyi hetkessä.

P5250004.jpg

 

Välillä vietettiin kaikkia kevään mittaan kertyneitä syntymäpäivä-, nimipäivä-, eläköitymis- ja mahdollisia muita juhlallisuuksia.

P5270066.jpg

 

Raskas työ vaatii raskaat/keveät evästykset - possun sisäfileet ja lähes kottikärryllinen kasviksia.

P5210014.jpg

 

Minun pyöreäksi muotoutunut syntymäpäivälukemani oikeutti vastaanottamaan uskomattoman hienon lasilautasen. Oopperalta (44-vuotiaana) eläkkeelle jäävä tanssijatyttäremme oli käynyt omin käsin ja keuhkoin puhaltamassa (toki avustettuna) uniikin hedelmävadin Riihimäen vanhalla lasitehtaalla. Häntä kiehtoo lasiesineiden taika, ja aika näyttänee miten suuressa määrin tanssitaiteilijan sydän sulaa lasitaiteen maailman. Teoksen nimi on taivaankansi, ja siinä loimuavat revontulet lappilaisella taivaalla.

P5260010.jpg

 

Takkatuli ja kynttilänvalo ovat olleelinen osa aitoa mökkielämää. 

P5240089.jpg

 

Monenlaista valoviritelmää toki löytyy. Tässä led-valot ovat kietoutuneet poronasrven ympärille.

P5240133.jpg

 

P5240126.jpg

 

Hiontatyötä riittää vaikka koko suvulle. Eläköityvä ballerina työn touhussa. Hänellä löytyy työkokemusta juuri valmistuneen omakotitalon rakennusprojektista Helsingissä. Sinnekin meidän pitäisi ennättää tekemään "rakennustarkastusta". 

P5220066.jpg

 

Tyttärentyttäreltä sujuu pihatyöt vauhdilla.

P5220068.jpg

 

Tuulisempana päivänä työmaapäällikkö tarkkaili hommien etenemistä viltti korvilla. Ei tullut kysymykseenkään, että olisi suostunut menemään sisälle.

P5230076.jpg

 

Rankakasoja olisi vielä selvitettävänä siellä täällä metsämaastossa.

P5240116.jpg

 

P5220059.jpg

 

Laudat odottavat laiturirakentamista.

P5240117.jpg

 

Etupihan kumpareelta kaivoin esiin kauniin kiven.

P5240112.jpg

 

Tuohonpa sopisi vaikka pieni kivikkopuutarha. Se ei kuitenkaan ole tämän kesän heiniä, muuta puuhaa löytyy riittämiin. Jatkuvasti hämmästelemme mitä kaikkea alueella on tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Entuudestaan tiedettiin, että tämän pariskunnan harrastuksiin ei kuulu laiskottelu, mutta silti... Vanha sauna on purettu ja uusi rakennettu tilalle, mökin takka on osin purettu ja muurattu uusi takkasydän paikalleen. Suodatinkaivot on asennettu, hirsien maalaustöitä tehty mökissä ja saunalla. Valtava urakka on ollut kunnostaa ranta-aluetta ja asentaa laiturin runkotolpat paikoilleen. Lisäksi metsätöitä ja halkohommia jne. Silti ystävykset vakuuttelevat iloisin ilmein, että mökkielämä on tuntunut heistä juuri oikealta lomailumuodolta. 

P5240114.jpg

 

Tontilla on useita kunnioitettavan kokoisia kiviä, ken ties jääkuden aikaisia siirtolohkareita.

P5240107.jpg

 

P5240109.jpg

 

P5240108.jpg

 

Pörriäishotelli karvalakkiversiona. Mättään koloon eksyneessä reikätiilessä oli selvästikin asuttu.

P5220065.jpg

 

Huikean hieno auringonlasku saunarannassa.

P5240009.jpg

 

Tätä aluetta kiitellään aurinkoiseksi ja lämpimäksi, mutta myös sateen ropina katolla on tärkeä osa mökkisinfoniaa.

P5260012.jpg

 

Vesimittariperhoset sateessa nauttivat yhtäaikaa sekä kylvystä että suihkusta.

P5260014.jpg

 

Hortensian juomatavat ovat sen verran vaativat, että päätettiin ottaa se matkalle mukaan. Jokapäiväinen kastelu järjestyi näin helpoiten, ja aito järvivesi näytti olevan sille erityisesti mieleen.

P5260020.jpg

 

Tämän kukkapuskan toimme isäntäväelle tuliaiseksi.

P5200007.jpg

keskiviikko, 12. toukokuu 2021

Pörriäisiä odotellessa

Tutustumiskierros nykyisen kotikaupungin kulttuuritarjontaan suuntautui tällä kertaa Kajaanin taidemuseoon. Siellä oli meneillään Ritva-Liisa Virtasen mehiläisteemainen näyttely. Museorakennus on jo itsessään tutustumisen arvoinen, tyylipuhdasta funktionalismia edustava, taideteos. Arkkitehti Eino Pitkänen on suunnitellut vuonna 1936 valmistuneen rakennuksen alunperin poliisilaitokseksi. Tämän päivän näyttelynasettjalla on mahdollisuus hyödyntää esim. legendarista putkatilaa näyttelynsä tehokeinoksi.

P5010051.jpg

 

Kattotasanteella huomio kiinnittyy Antti Maasalon Tuuliportti-taideteokseen.

P5010053.jpg

 

Kuvatarkennuksesta voi todeta, että polkupyörän vanne on päässyt toteuttamaan ikuista pyörimisliikettään, nyttemmin tuulivoiman myötävaikutuksella. Variksella lienee olut tarkoituksena elävöittää metallihäkkyrän visuaalista ilmettä. Minä koin yrityksen paremminkin variksen määrätietoisena pyrkimykseksenä linssiluteeksi valokuvaani.

P5010056.jpg

 

Taidemuseon julkisivu miellyttää silmää selkeydessään ja geometrisyydessään. Funktionalismi oli 1930-1940-lukujen arkkitehti- ja muotoilusuuntaus, joka pyrki käytännöllisyyteen, tarkoituksenmukaisuuteen, ilmavuuteen ja valoisuuteen. Aatten taustalla oli 30-luvun lama-aikojen kokemus. Haluttiin kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin kysymyksiin, työväestöön ja vähäosaisiin. Suunnittelussa lähdettiin etsimään kauneutta ja harmoniaa yksinkertaisista, käytännöllisistä piirteistä. Taidemuseo on oiva esimerkki siitä miten vähäeleisyys voi olla kaunista. 

Kajaanin katukuvassa on paljon nähtävissä funktionalismiin perustuvaa rakennustyyliä, mikä tuntuu luontevasti sopivan  haasteellisten elämänvaiheitten läpikäyneen, mutta sitkeytensä osoittaneen juurevan kainuulaisen mielenmaisemaan.

P5010060.jpg

 

Kuopiossa syntynyt ja Kajaanissa arkkitehtinä ja lyseon opettajana toiminut Eino Pitkänen osallistui vahvasti suunnittelutyöhön 30-50-luvuilla kajaanilaisen puutalomaiseman muuttoksessa nykyiseksi kivivitalojen kaupunkimaisemaisemaksi. 

P5010059.jpg

 

Museon aulatila on sinällään kaunis ja henkii harmoniaa.

P5010029.jpg

 

Portaikon tilan tuntu ja valoisuus tekee vaikutuksen.

P5010027.jpg

 

P5010033.jpg

 

Portaikon ikkunasta avautuu taulumainen näkymä naapurin empiretyyliselle raatihuoneelle.

P5010031.jpg

 

Omassa näyttelyssään Ritva-Liisa Virtanen valottaa mehiläisen elämää monipuolisesti.

P5010050.jpg

 

Yläkerran suuressa näyttelyhuoneessa voit hetken kuvitella olevasi vierailulla mehiläispesässä. Videoteos johdattaa surinallaan ja pörinällään oikeaan tunnelmaan.

P5010035.jpg

 

Alakerrassa surina kuuluu aidon näköisestä mehiläispesästä.

P5010018.jpg

 

Taideteokset ovat mehiläisvahalla käsiteltyjä. Pidin myös näiden teosten oivaltavasta ripustusmenetelmästä.

P5010007.jpg

 

Mehiläisvahakakku.

P5010016.jpg

 

Näyttelyvieraalle on asetettu mahdollisuus kokeilla omia vahakokeiluja.

P5010011.jpg

 

Koululuokat ovat tuottaneet värikkäitä taideluomuksia. Näiden töiden kiinnitys on tapahtunut kätevästi vain mehiläisvahan painalluksena.

P5010009.jpg

 

Virtasen töiden joukossa on myös maalauksia mehiläisaiheesta.

P5010010.jpg

 

Lakritsi tuntuu olevan taiteilijan yksi mieltymyksen kohteista, ja kas kummaa, tähän saumaan olisi hyvin maistunut minullekin muutama, vaikka Kouvolan Lakritsin kansainvälisestikin mainetta saanut lakupötkö.

P5010013.jpg

 

Tämä parimetrinen lakumattojäljitelmä on toteutettu ilmeisesti/ehkä sormipaneelia hiiltämällä.

P5010012.jpg

 

Taiteilijaa on kiinnostanut myös kalan kidusten muotokieli.

P5010014.jpg

 

Kalan suomuja.

P5010046.jpg

 

Tässä kohtaa syntyi hauska mielleyhtymä omaan "taiteilijuuteeni" nuorudestani. En muista mikä oli opettajan antaman kollaasitekniikalla toteutettavan piirustustuntitehtävän aihe, mutta itse sommittelin stil-kaavoista teoksen, jonka nimesin "varaosiksi". Opettaja piti aiheen käsittelyä innovatiivisena :) 

P5010042.jpg

 

Taideteos jäätelötikuista.

P5010044.jpg

 

P5010045.jpg

 

Joissakin kennostoiossa voi nähdä taistelevia sotilaita.

P5010038.jpg

 

Symboloiko aseen patruunat taistelua mehiläisen puolesta? Uutisista saadaan jatkuvasti kuulla ympäristömyrkkyjen uhkasta mehiläisten elämälle. Mehiläisten katoaminen on oikeasti uhka myös ihmiskunnalle. On esitetty arvioita, että mehiläisten loppuminen aiheuttaa neljän vuoden kuluessa ihmiskunnan tuhon, kun hyötykasvien pölytys ei enää onnistu.  

P5010039.jpg

 

Yhdessä nurkkauksessa on kuultavissa kissan kehräystä.

P5010040.jpg

 

Putkan ovivanhuksella olisi varmaan korutonta kerrottavaa menneisyydestä.

P5010022.jpg

 

Joitakin kertomuksia on oveen ikuistettukin.

P5010023.jpg

 

Askeettisia olosuhteita ei pysty pehmentämään mehiläisvahakakuillakaan.

P5010021.jpg

Pörriäisteema jatkuu Kajaanissa ainakin elokuussa järjestettävällä kartanokimalaisen ryydittämällä koko perheen ulkoilmatapahtumalla. Muutoinkin tullaan Kajaanissa panostamaan tänä kesänä pörriäisten hyvinvointiin kylvämällä sopivia kukkakasveja pientareille ja säästämällä kukkivia nurmikoita ruohonleikkuulta.

 

Meidän oma mustikka-vadelma-kookoskakku alkoi jo hiipua juhlarupeaman lopussa. Huhti-toukokuu on perheessämme toinen juhlien ruuhkahuipentuma joulun ajan sesongin lisäksi. Tässä vaiheessa vietetään useampia nimipäiviä, kolmet synttärit ja lisäksi äitien- ja mummojenpäiviä. Mustikanvarvut eivät ennättäneet aueta kakunkoristeeksi, mutta...

P5030026.jpg

 

kukat aukesivat pian kakunsyönnin jälkeen.

P5080009.jpg

 

Ateriavuorossa oli paistos valkoisesta parsasta .

P5060011.jpg

 

Kesäinen jälkiruoka.

P5020005.jpg

 

Kukkasia kertyy pikkuhiljaa.

P5050007.jpg

 

P5030029.jpg

 

P5050028.jpg

 

Timanttiananas säilyttää kukkansa kauniina pari kolme kuukautta ja samalla kasvattaa mahdollisesti 1-2 uutta versoa uudelleen kasvatettavaksi. Uusien versojen kukkaan puhkeaminen voi viedä useamman vuoden. Siis, aika haasteellinen kaunokainen.  

P5060017.jpg

 

P5060015.jpg

 

Auringonnousuja synttäreitten aikaan.

P5030005.jpg

 

P5030014.jpg

 

Toukokuun seitsämännen päivän uudet lumet.

P5060001.jpg

 

P5060002.jpg

 

Lokin kiitorata on liukas ja lyhyt.

P4220002.jpg

 

Taitavina ilmailijoina kentälle pystyy laskeutumaan kaksikin pilottia.

P4220004.jpg

 

Pikku sillalla on taas jotakin uutta viritystä.

P5080022.jpg

 

Hieno känkkyräraita.

P5080033.jpg

 

Leskenlehtien kauden avajaiset.

P5080039.jpg

 

Puistossa idän sinililjat availevat nuppujaan.

P5080025.jpg

 

Pupu piilossa.

P5080041.jpg

 

Löytyihän se sentään!

P5080046.jpg

 

maanantai, 19. huhtikuu 2021

Paluumuuttajat

On ollut ilo seurata laulujoutsenen kevätmuuttoa Kajaanin linnaraunion rantamilla. Linnut ovat laskeutuneet Kajaaninjoelle levähtämään ja ruokailemaan jatkaakseen matkaa synnyinseuduilleen pesänrakennuspuuhiin. Pariuskollisilla linnuilla näyttää pääsääntöisesti olevan puoliso ihan lähituntumassa. Muutamat sinkut testailevat omia mahdollisuuksiaan avioliittomarkkinoilla, mikä herättää tietysti närää ympäristössä.  Enimmäkseen kuitenkin soudellaan tyynen rauhallisesti ja keskustellaan matkakuulumiset hyvinkin leppoisaan malliin. 

P4020011%20%283%29.jpg

 

Nuoriso-osasto viettää mielellään aikaa toistensa seurassa. Nämä harmaat yksilöt ovat viime kesän poikasia ja opettelevat joutsenetikettiä. Ne väistävät helposti vanhempia lajitovereitaan, mutta tarvittaessa löytyy kyllä pokkaa vaikka pieneen nokkapokkaan.

P4070051.jpg

 

Toisinaan on kertakaikkiaan pantava piste tunkeilijan nokankoputtelulle.

P4010038.jpg

 

Näissä mittelöissä on vaarana saada ns. siipeensä. Ärhäkästi saatetaan kyniä naapurin höyhenpeitettä  aallokon koristeeksi. Yleensä rettelöitsijät lopulta perääntyvät hoitelemaan omia kolhujaan. Jos minkäänlainen kompromissi ei onnistu, voi kuulemma jääräpäisyydestä joutua maksamaan jopa hengellään.

P4010043.jpg

 

Parhaimmillaan olen nähnyt joutsenia levähdyspaikalla 50-60 yksilöä. Yllättävän sopuisasti ryhmä lepäilee toistensa seurassa eikä sorsalaumankaan kanssa tule kahnauksia. Tiedetään kuitenkin, että joutsenet ovat ärimmäisen tiukkoja reviiristään myöhemmin pesäpaikoillaan. Agressiivinen käytös pesintäalueella on hyvinkin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon linnun suuren koon ja sitä myötä runsaan ravinnontarpeen. Kesänmittaan on myös löydyttävä riittävästi ruokaa poikasten nopeaan kasvuun.

P3310010.jpg

 

P4020034.jpg

 

Olisikohan kalajutusta kysymys.

P4160031.jpg

 

Nämä upeat linnut sopivat hyvin pehmentämään  linnan karun kaunista rauniomaisemaa.

P4140021.jpg

 

P4160025.jpg

 

P4010030.jpg

 

Joutsenia silmäillessään sorsaherra näyttää tuumivan, että koolla ei todellakaan ole väliä mutta värillä on!

P4010033.jpg

 

Rouva sorsa napostelee välipalaksi pajunkissoja.

P4140023.jpg

 

Lämpöasteista villiintynyt kevätpuro.

P4100055.jpg

 

Rannan jäälautat sulavat puikkojäiksi.

P4100040.jpg

 

"Uusi lumi vanhan lumen surma"

P4090018.jpg

 

P4090009%20%281%29.jpg

 

Näillä joutsenilla on ilmeisen pitkä matka edessä, kun lentoon on lähdetty jo auringonnousun aikaan.

P4150029%20%282%29.jpg

 

Auringonnousu aasialaiseen tapaan sipulitorneineen kaikkineen... 

P4080015.jpg 

 

 Ei sentään. Näkymä on ihan vain oman makuuhuoneen ikkunasta huhtikuisena aamuna klo 5.30.

P4150024.jpg

 

P4080016.jpg

 

Raotan silmäluomeani viiden aikaan aamulla, ja säleverhon läpi siilautuu taas uusia värisävyjä. Kääntäisinkö vain kylkeäni ja jatkaisin unia! Pahinta on, että aamuherätykset vain aikaistuvat kesää kohti mentäessä. Pimennysverho ei tule kysymykseen, kun haluan kuitenkin nähdä ne värivariaatiot. Siis, positiivinen ongelma voi ilmetä tällaisenakin. 

P4180002.jpg

 

P4180011.jpg

 

P3310007.jpg

 

P3220003.jpg

 

Sumuisena aamuna.

P4070001.jpg

 

P4070005.jpg

 

Pienen rautatiesillan taidenäyttely tällä kertaa.

P4170007.jpg

 

Olin juuri ajatellut, että sopisipa junan ajella joku kerta, kun tsuumailen tässä kamerani kanssa. Ja siinähän se oli, kuin tilauksesta, en ennättänyt edes kameraa säätää!

P4140009.jpg

 

Dramaattisen näköinen Nälkäkanava kertoo omalla jylhällä tavallaan siitä raskaasta urakasta, joka suoritettiin hätäaputyönä nälkävuosina 1867-1868. Kovin järeätä kalliota on ollut työstettävänä, eikä tekijätkään olleet parhaissa voimissaan. Palkaksi saatu vilja on varmasti ollut monelle perheelle pelastus noina aikoina.

P4170009.jpg

 

Kivoja tulistelupaikkoja löytyy ainakin Vimpelin lammen rannalta ja tietysti Kaukametsän rannasta.

P4160002.jpg

 

P4100033.jpg

 

Tänä tuulisena talvena 18.4. sattui kohdalle sellainen päivä, että piti pysäyttää polkupyörä ja ottaa todisteeksi valokuva täysin tyynestä hetkestä.

P4170013.jpg

 

Narsissit koristivat pääsiäispöytää.

P3310007%20%282%29.jpg

 

Rairuohot saivat antaa tilaa herneenversoille.

P4010052.jpg

 

Parsa on näiden aikojen kausiherkku.

P3210004.jpg

 

Kauniita värejä uunipannulla. Possun sisäfile sai seurakseen ruhtinaallisen annoksen kasviksia: parsakaalta, kukkakaalta, tomaattia, punasipulia, ja päälle loraus oliiviöljyä ja juustoraastetta.

P3080007.jpg

 

P3080008.jpg

 

Jonakin päivänä lohi sai seurakseen parsaa ja lohkoperunoita.

P4130004.jpg

 

Pikku esineetkin alkavat löytää paikkansa uudessa kodissa.

P4130005.jpg

 

Muun näperryksen puutteessa päätin verhoilla keittiön tuolit.

P4120002.jpg

 

Luulin päässeeni orkidean kasvatushuolistani, kun jätin entiset kukkaset Oulussa naapureiden huostaan. Mikäli oikein arvaan, niin taas ensi keväänä jännitän tämän orkidean mahdollista uusintakukintaa.

P4140003.jpg

 

Muutokuormaan pääsi sentään herttainen saintpaulia, jolla on tapana puhjeta vallattomaan kukkaan heti, kun aurinko esittää ensimmäisiä kevään merkkejä.

P4170003%20%281%29.jpg

perjantai, 2. huhtikuu 2021

Historian havinaa

Kainuun museon pääovi on usein houkutellut peremmälle sisätiloihin, mutta olin arvellut etten selviä sieltä pelkällä piipahduksella. Niinpä. Kierrokselle varaamani parin tunnin aika kävi ihan liian lyhyeksi. Kainuun historia on minulle jo hiukan avautumassa, mutta tässäkin lajissa näkyy nälkä kasvavan syödessä. Kun jokin asia selviää, niin on pakko saada tietää lisää. Museo on oiva paikka tällaisen nälän tyydyttämiseen. Huomasin, että vaihtuvaksi näyttelyksi oli merkitty Kajaanin uusi upea keskussairaala. Olen käynyt siellä muutaman kerran "kyytimiehenä" ystävän poliklinikkakäyntien yhteydessä ja olen tullut vakuuttuneeksi paikan toimivuudesta. Museossa olisi siis mahdollisuus tutustua myös KAKS:n historiaan.

Vanhojen aikojen tunnelmaan pääsi heti upean puvustuksen välityksellä. Seinällä näkyy 1620-luvun jämerän näköistä aseistusta.

P3250003.jpg

 

Lierihattu 1600-luvun mukaisesti neulottuna olikin yllättäin miehen asuste siltä ajalta. Jyhevä juomalasi teki vaikutuksen. Jalkaosan nyppylämuotoilun ansiosta ei lasi luiskahtele käyttäjänsä otteesta.

P3250005.jpg

 

Elias Lönnrot toimi Kajaanin piirilääkärinä vuosina 1833 -1855. Tuona aikana hän teki myös useita keräilymatkoja vanhojen katoavien tarinoiden ja runojen perässä Karjalaan, Lappiin ja Arkangeliin. Kajaanin vuosinaan hän kokosi nykyisen kansallisaarteemme, Kalevala -eepoksen, paino kuntoon.

Toinen nimekäs runotaituri Kainuusta on Eino Leino. Näiden molempien kirjallisuutemme merkkihenkilöiden elämänvaiheisiin pitää tutustua tarkemmin ihan ajan kanssa.

P3250006.jpg

 

Lönnrotin työpöytäesineistöstä kiinnittää huomion tosi pitkävartinen piippu. Lääkärismiehen käteen sopiikin tuollainen, ehkäpä vähän terveelisempi versio sauhuttelusta. Vaikka ei tuohon aikaan taittu ihmeemmin miettiä tupakan terveyshaittoja. 

P3250007.jpg

 

Kävin myöhemmin tervehtimässä Eliasta ja Einoa Kajaanin Rantapuiston reunamalla. Elias istui tyynenä ja arvonsa tuntevana omalla penkillään. Luontoihmisenä hän näytti olevan hyvin kiinnostunut joutsenten aloittamasta kevätmuutosta.  

P3310036.jpg

 

Pienen matkan päässä Eino keskittyi tekemään muistiinpanoja pikku kirjaseensa, ehkä runomittaisia havaintoja joutsenten saapumisesta Kajaaninjoelle. 

P3290059.jpg

 

Kieltämättä, nämä uljaat linnut saavat ohikulkijankin olemattoman runosuonen sykkimään, kun katselee niiden rohkeaa asennetta palata aina uudestaan ja uudestaan näille raukoille rajoille. 

P3290024.jpg

 

P3310043.jpg

 

Maakuntamuseossa vanhan Suomi Filmin tarpeistoa? No, ihan tämä on vain antiikkista käyttöesineistöä. 

P3250009.jpg

 

Etualalla separaattori, jolla maito ja kerma erotettiin toisistaan.

P3250011.jpg

 

Entisaikaan lanka tehtiin kotosalla kehräämällä lampaan villat rukin avulla valmiiksi langaksi. Lankojen värjäykseen käytettiin mm. sieniä. Takana keskellä on rukinlapoja, jotka voitiin tehdä vaikka katkenneesta suksesta. Taidokkaasti veistetty rukinlapa saattoi olla sulhasen antama kihlajaislahja morsiammelleen.

P3250015.jpg

 

Herman Renfors (1849 - 1928) toteutti Kajaanissa monenlaista liiketoimintaa ja osallistui yhteiskunnallisiin tehtäviin, kuten olen aiemmin blogissani kertonutkin. Kalastusvälineiden kehitystyössä hän saavutti kansainvälistä mainetta ja myi tuotteitaan ansiokkaasti maailmalla Japania ja Yhdysvaltoja myöten. Renforsin kalastusvälineet ovat kysyttyjä arvoesineitä tämän päivän keräilyharrastajien keskuudessa.

P3250016.jpg

 

Renforsin tehtaalla hiottiin kivimateriaaleista koruja, valmistettiin nahkatuotteita ja erilaisia käyttöesineitä.

P3250017.jpg

 

Moniosaavana miehenä Renfors toimi myös valokuvaajana ja tuli tehneeksi arvokkaan kulttuurityön taltioidessaan oman aikansa henkilögalleriaa, maisemaa ja tapahtumadokumentointia. Niinpä monet museon valokuvat ovatkin juuri Renforsin kamerasta lähtöisin. Myöhemmin tällaista menneitten aikojen taltiointia on toteuttanut ansiokkaasti myös kajaanilainen Hynnisen valokuvaamo, jonka otoksia on myös runsaasti esillä näyttelyn yhteydessä.

P3250018.jpg

 

Kirkasvetisistä Hyrynsalmen joista on pyydetty helmisimpukoita ammattimaisesti 1700-luvulta lähtien. Yhden vähempiarvoisen helmen löytämiseen jouduttiin avaamaan raakuja sata määrin. Arvokas helmi saattoi vaatia 10 000 raakun avaamisen. Eipä ihmekään, että helmisimpukkakanta alkoi ankaran pyynnin vuoksi ehtyä. Pyynti lopetettiin vuonna 1955, ja simpukka rauhoitettiin kokonaan. 

Jokihelmisimpukan lisääntyminen on sinällään varsin sattumanvaraista. Simpukka tulee sukukypsäksi vasta kaksikymmentä vuotiaana. Toukan elinehtona on puhdas vesi, mutta lisäksi on isäntäeläimeksi löydyttävä lohikala, jonka kiduksiin toukka pääsee loisimaan joksikin aikaa. Loisimisvaiheen jälkeen toukka pudottautuu joen pohjalle, mutta sattuuko juuri siinä olemaan helmisimpukalle sopiva hiekkapohjainen alusta...

P3250019.jpg

 

Helmenpyyntiin oli kehitetty lautta, josta pyytäjä tarkkaili pienestä aukosta veden pohjaa. Sopivan suuri raakku nostettiin tarkoitukseen suunnitellulla "kouralla" ylös. Tiukkaan sulkeutuneet simpukat avattiin esim. puukon terällä. 

P3250020.jpg

 

Tervasta oli tullut 1700-luvulla Suomen tärkein vientituote. Tervan tuotanto siirtyi 1800-luvulla pääosin Kainuun alueelle. Oulujoki toimi hyvänä kuljetusväylänä meriliikenteen äärelle. Kainuun hallanaran maanviljelyksen rinnalla tervan poltosta muodostui kainuulaisille kaivattu lisä toimeentulon ollessa niukkaa. Tervakauppa alkoi kuitenkin hiipua vähitellen 1800-luvun lopulla puurakenteisten laivojen käytön vähetessä.

P3250012.jpg

 

Tervahautaan käytettiin mäntykeloja ja tervaskantoja. Mäntyjä myös kolottiin kuorimalla kasvava puu osittain. Kolotuista puista saatiin neljän vuoden päästä hyvin pihkaantunutta puuainesta tervahautaan. Hautaa poltettiin n. viikon verran, jolloin tervaa saatiin valutettua 40 - 50 tynnyriä (tynnyrin mahtui 125 litraa tervaa).

P3250013.jpg

 

Tervan kuljetus Ouluun tapahtui Oulujokea pitkin. Kuljetus oli vaikeaa ja vaarallistakin. Jokea kunnostettiin monilta osin turvallisemmaksi kulkureitiksi rakentamalla esim. Kajaanin suuriin koskiin erilliset kanavat venekuljetuksia varten. Viimeinen tervavene saapui Ouluun vuonna 1927. 

P3250014.jpg

 

Museossa pyöri video, josta sai selkeän kuvan tervanpolton eri vaiheista.

P3250010.jpg

 

Kainuun alueen merkittävänä työllistäjänä on toiminut rautakaivos Otanmäessä vuosina 1949 -1985. Otanmäki Oy:n ja myöhemmin fuusion myötä Rautaruukki Oy:n rautakaivos oli Suomen suurin. Menestyksekkäiden vuosien jälkeen kaivos jouduttiin lopulta sulkemaan raudan markkinahintojen heikettyä. Viime vuosina on noussut esille mahdollinen kaivostoiminnan käynnistäminen uudestaan. Tällä hetkellä kaivoksen alueella toimii junanvaunutehdas, jonka tilauskirjoista löytyy mm. Tampereelle tulevat raitiovaunut. 

Kaivosrekvisiittaaa museossa.

P3250021.jpg

 

Raudan nostoa tai jalostustoimintaa on kainuussa harjoitettu aiempinakin aikona, mutta suo- tai järvimalmin käyttöä ei saatu koskaan varsinaisesti kannattavaksi toiminnaksi.

P3250022.jpg

 

Vaalan alueelta on löydetty asumisen merkkejä kivikaudelta ja varhaismetallikaudelta.

P3250024.jpg

 

 

P3250023.jpg

Kainuussa on jouduttu taistelemaan elinehdoista monina ajanjaksoina aina 1550-luvun Venäjältä tapahtuneista ryöstöretkistä lähtien. Usein on asutus tuhottu lähes tyystin, mutta aina on tämä sitkeä kansa palannut piilopireistään takaisin tuhottuihin kyliin ja aloittanut uuden elämän. Ehkä nämä raskaat ajat olivat yhdistäneet kainuulaisia ja jättäneet geeniperimään sen laatuisen muistijäljen, että kansalaissodan veljesvihan pyörteisiin ei lähdetty siinä mittakaavassa, kuin mitä sitä muualla Suomessa toteutettiin. Katsottiin, että kohtuullinen "naapurustonärä" saa riittää.

Vielä kerran Kajaania kohtasi raskaat menetykset talvisodan aikana 1940, kun venäläiset pommikoneet kylvivät tuhoa Kajaanin asujamistoon. Keskusta hävitettiin lähes kokonaisuudessaan, vain kirkko, raatihuone ja jokunen muu rakennus säästyivät hävitykseltä. Tapahtuneeseen tuhoon nähden jäivät ihmisuhrit kuitenkin vähäisiksi.

 

Kainuun Keskussairaalan vaiheista kertovassa näyttelyosiossa oli esillä vanha potilashuone. Tuosta näkymästä heräsi positiivissävytteinen muistikuva omasta umpisuolenleikkausoperaatiosta hamasta lapsuudestani. Muistan nähneeni juuri tuollaisen lääkärinlampun, jonka kirkkaassa valossa leppoisa lääkärini tarkisti leikkaushaavani paranemisvaiheen.

P3250025.jpg

 

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, Kainuun sotessa oli lausuttu uuden keskussairaalan syntysanat 2010-luvun alussa. Suurelta osin sairaala on otettu käyttöön nyt viime ja tämän vuoden aikana.

Omien lyhyiden visiittien aikana huomioni kiinnittyi rakennusten pääosiltaan matalaprofiiliseen harmoniaan. Ulkoseiniä kiertävät kauniit puupinnat luovat lämpimän vaikutelman ja poistavat laitosmaisuuden tuntua. Myös sisärakenteissa on käytetty pehmeitä puuelementtejä. Uskon, että myös sisätilojen valoisuus tuo asiakkaille tunteen, että täällä hoidot tulevat sujumaan parhain päin.

Sisustuselementteinä on käytetty runsaasti erilaisia taideteoksia. Niistä olisikin tehnyt mieli napsia valokuvia, mutta noudatin tietenkin kieltotaulujen ohjetta olla kaivamatta kameraa laukun pohjalta.   

Kuitenkin pienen pieni kansalaistottelemattomuuden poikanen pääsi hiipimään jostakin mielen syövereistä niin, että jouduin ottamaan hätäisen (ja tietenkin tärähtäneen) kuvan pääaulan ylärakenteista. Noin hienoa puupintaa ja veikeän viitteellistä metsämaisemaa en vain voinut ohittaa tyynen välinpitämättömästi. Tarkasti varjelin, ettei kuvaan tule mukaan yhtään ihmishahmoa, enempää potilaita kuin henkilökuntaakaan. Eiköhän ne kuvaamiskiellot ole juuri kanssakulkioiden yksityisyyden turvaksi määrättyjä.

P3220009.jpg

 

Onneksi museossa oli esillä huomattavasti parempi kuva metsämaisemasta. Täällä olinkin kysynyt kuvaamisluvan jo valmiiksi.

P3250028.jpg

 

P3250027.jpg

 

Kainuun keskussairaalasta kuvaamaani julkisivustoa.

P3220011.jpg

 

P3220012.jpg

Erityisen arvokasta on, että uuden sairaalan myötä on ollut mahdollista säilyttää Kainuun alueella erikoissairaanhoidon päivystykselliset toiminnot kuten esim. synnytykset. Uutena kainuulaisena yhdyn hyvillä mielin täällä vahvasti vallalla olevaan ylpeyden tunteeseen uutta uljasta sairaalaamme kohtaan.

P3220014.jpg

 

Kierros Kainuun museossa oli antoisa (tässä tarinassa mukana vain muutama yksityiskohta). Pääsin tutustumaan taas astetta syvemmälle uuteen kotikaupunkiini. Samalla heräsi paljon uusia kysymyksiä. Onneksi valmiiksi ei tule koskaan.

Museorakennuksen arkkitehtuuri edustaa selkeästi funktionalismia, olisiko tekijä itse Eino Pitkänen. Hänen käsialaansa saa lukea kaupunkikuvasta vähän joka puolelta. Olisikin mielenkiitoista selvittää mistä kaikkialta Eino Pitkäsen puumerkki löytyy.

P3250029.jpg

 

P3250001.jpg

 

 

sunnuntai, 28. helmikuu 2021

Näihin ei kyllästy

Näihin talvisiin taidenäyttelyihin ei kyllästy, mutta ei toki mitenkään ennättäisikään, kun hetkessä on koko näyttely taas purettu. Helmikuun lopun upeat kuurapuut saivat ensiksi myrskytuulisen ravistelukäsittelyn ja varmemmaksi vakuudeksi yhtäkkisen lämpöaallon seurauksena sulatuksen viimeisillekin lumihiutaleille. Mutta valokuvista voi vielä muistella menneitä. 

P2120013.jpg

 

P2010004.jpg

 

P2120064.jpg

 

P2120023.jpg

 

P2120060.jpg

 

P2100012.jpg

 

Tässä Lumikuningattaren satumetsässä voisi hyvinkin tavata Kerttu tyttösen huhuilemasta kadonneen Kai ystäväänsä perään.

P2120086.jpg

 

Aamuauringon hopeavälkettä riipakoivun hennossa oksistossa.

P2080010%20%281%29.jpg

 

Pumpulipalloja.

P2120084.jpg

 

Vaikuttavan näköisen tykkylumikuusen voi bongata aivan kaupunkimaisemastakin.

P2130002.jpg

 

P2130006.jpg

 

Keväinen auringonvalo siilautuu männynoksien lomitse.

P2010019.jpg

 

Kajaaninjoki on kaunis myös talvella.

P2120039.jpg

 

P2120055.jpg

 

Niinhän siinä kävi, että Siperian hyinen tuuli lopetti huurrepuiden ihailun lyhyeen. Yritin kuvata kuuralumen villit pölähdykset, tosin huonolla menestyksellä. Kuvassa ei niinkään näy, mutta muistiin taltioitui hieno show vihurin nostattamasta miljoonien timanttien säihkeestä.

P2120005.jpg

 

Parvekkeen kaiteelle oli satanut pakkaslumen kiteyttämät lumikuorutukset.

P2080015%20%281%29.jpg

 

Kun piti silmänsä auki ja kameran laukaisuvalmiina, saattoi sieltä täältä löytää kauniita jääkukkia.

P2010084.jpg

 

P2100021.jpg

 

P2120074.jpg

 

P2120081.jpg

 

Pieni tarkistus oli paikallaan ennen auton ikkunoiden puhdistusta.

P1290016.jpg

 

P1290017.jpg

 

P1290015.jpg

 

Talven luomista taideteoksista ei ideat lopu!

P2120007.jpg

 

P2120008.jpg

 

Ja sitten tulikin kevät plusasteineen, ainakin väliaikaisesti. Lumen syvyys Kajaanissa ennätti käydä 73 cm:ssä palaten lauhan jakson jälkeeen 64 cm:in.

P2240002.jpg

 

P2240007.jpg

 

Halllitus julkisti nipun uusia suosituksia koronan kiihdyttäessä leviämisvauhtiaan. Kajaaninjoessa talvehtineet joutsenet ottivat ohjeet kirjaimellisesti ja siirtyivät parin metrin etäisyydelle toisistaan.

P2240049.jpg

 

Sorsapariskunta katsoi kuuluvansa samaan talouteen, joten turvavälisuositusta ei tarvinne noudattaa.

P2240011.jpg

 

Ystävänpäivä viritti sydämelliseen tunnelmaan. Osa sydämistä on omien lasten ja lapsenlapsen tekemiä, osa lahjaksi saatuja mm. päiväkodin lapsilta. Osa on omin pikku kätösin tehtyjä.

P2130015.jpg

 

P2130020.jpg

 

P2270014.jpg

 

P2270012.jpg

 

Netin Pinterest pursuaa sydänaiheisia malleja.

P2270006.jpg

 

P2270008.jpg

 

P2130007.jpg

 

Askartelupunoksesta värkkäytyi kolme senttinen nalle. Mittakaavaan sopivia lisäosia ei oikein löytynyt.

P2030016.jpg

 

Alkupaloiksi silmänruokaa. Pakko oli kaivaa kamera tallettamaan herkulliset värit ennen ruoan tekoa.

P2110027.jpg

 

 

Muuton yhteydessä jätettiin suurin osa kukkasista naapureiden ja tuttavien huoleksi, mutta mullanvaihtoa silti nykyisissäkin riittää.

P2060004.jpg

 

P2270004.jpg

 

Tämä on ryöstö! Siis sydänten!

Hellyttävä kuva on tyttären ja tyttärentyttären yhteisistä Joutsenlammen harjoituksista. Baletin piti tulla Oopperan ohjelmistoon keväällä, mutta näytökset siirtyvät koronan vuoksi ensi kaudelle. Harjoitusjakso on ollut erityisen vaativa, kun raskas fyysinen työ on jouduttu tekemään koko ajan hengityssuojaimet kasvoilla. Näihin asti on urheilusuorituksissa totuttu näkemään esim. happitelttaviritelmiä suorituskyvyn lisäämiseksi. Nyt on todettu, ettei hiilidioksidinaamio ainakaan tuo lisäetua treeneihin.

Joutsenlampiharkat%20%282%29.jpg

 

Hattua täytyy nostaa balettitanssijoille, kun Joutsenlampi saatiin kuitenkin harjoiteltua täysin esityskuntoon. Toiveita oli, että ainakin muutama esitys olisi ollut mahdollinen kevään mittaan, mutta koronatilanne päätti toisin. Sikälikin olisi näytösten toivonut toteutuvan, kun olisi ollut kiva nähdä harvinainen esitys, missä äiti ja tytär olisivat tanssineet samassa näytöksessä. No, toki yhdeksän vuotiaalle balettikoulun oppilaalle on ollut ainutlaatuinen kokemus olla mukana oikeassa ammattilaisten koko illan tanssiproduktiossa. 

Keväällä tulee baletin ohjelmistoon vielä kolmen koreografin esitysillat. Toivotaan, että korona rauhottuisi rajoitustoimenpiteiden ansiosta, ja näytökset pääsisivät toteutumaan. Näytöksiä odotellessa on mahdollista piipahtaa netissä Oopperan sivustoilla www.oopperabaletti.fi. Klikkaamalla Stage24 osiota löytyy katsottavaksi kokonaisia baletti- ja oopperateoksia mm. Lumikuningatar, Ruusunen, Carmen, Aida jne.  

joutsen.jpg