perjantai, 31. joulukuu 2021

Vuosi lopuillaan ja uusi aluillaan

Kokonainen vuosi on taas paketissa. Pääsääntöisesti hieno vuosi on takana. Se hienous nousee esille juuri siitä, että joukossa on ollut vaikeampiakin vaiheita. Ilman vastoinkäymisiä tuo hienous tuntuisi ehkä vain keskinkertaiselta, tavanomaiselta tai ehkä jopa lattealta. Vaikeudet terävöittävät näkökykyä, ja näin vivahteet erottuvat tarkemmin. Sitten onkin omasta valinnasta kiinni mille vivahteille antaa eniten painoarvoa. 

Oma terveydentilani on antanut, ainakin toistaiseksi, mahdollisuuksia kuulostella läheisten ja ystävien vointia ja kulkea tarvittaessa heidän rinnallaan ja tukenakin. Vaikeus on siinä, että vierellä kulkiessa tuntee usein itsensä kovin avuttomaksi. Toisen "puolesta" ei paljoakaan voi tehdä. Täytyy vain tyytyä olemaan lähellä ja käytettävissä, jos apua tarvitaan, Kunpa vain osaisi olla tuputtamatta apuaan liikaa. 

Globaalisti ja kansakuntana olemme eläneet nyt toisen koronavuoden yhdessä. Ehkä alkushokista ollaan jo selvitty, ja vähitellen sopeudutaan hyväksymään tilanne, että maailmamme on muuttunut pysyvästi. Suuria muutoksia on tapahtunut näiden vuosien aikana, muutoksia, joiden kaikkia seurauksia emme edes tiedä. Sen tiedämme, ettei tilanteen harmittelu auta, vaan tulemme tarvitsemaan avointa mieltä ja rohkeutta kohdata uusi maailma. Tarvitsemme  viisautta etsiä uudenlaisia selviytymisstrategioita tulevassa yhteiskunnassamme - ja maailmassa. Jo pelkästään taloudellisten menetysten kompensoiminen vaatii meiltä sopeutumista ja uudenlaisen arvomaailman rakentamista. Koronan aiheuttama henkisen hyvinvoinnin taantuma kumuloituu varmasti pitkään tulevien sukupolvienkin kannettavaksi.

Varsinkin terveydenhuoltoala vaatisi nyt välittömästi vahvoja toimenpiteitä tukirakenteiden lujittamiseksi. Ala on kärsinyt pahoja vaurioita koronakatastrofissa, kipuileva henkilökunta kärsii selvästi näköalattomuudesta omassa työnkuvassaan. Heiltä on vaadittu uskomatonta venymiskykyä, mutta työn arvostuksen osoittaminen on jokseenkin unohtunut. Meillä ei ole varaa menettää tuon ammattikunnan luisumista muille aloille. Arvokeskustelun paikka siis siinäkin.

Pahinta olisi, että menettäisimme uskomme omiin mahdollisuuksiimme. Meillä on aina kaksi vaihtoehtoa, joko luovuttaa pelottavan tilanteen edessä, tai päättää etsiä uusia ratkaisuja. Meillä suomalaisilla on onneksi käytössämme myös sisukortti, että eiköhän me tästä... 

Tähän, vuoden pimeimpään ajanjaksoon, on hyvä etsiä mielen piristeeksi vaikkapa konkreettista valoa. Nykyisten ledvalojen ansiosta tämä mielen kohotuskeino ei ole enää kustannuskysymys eikä aiheuta energiagriisiä. Ulkona liikkuessa tervehtii ilolla ihmisten kotiympäristöönsä rakentamia valovirityksiä, ja itse innostuu väsäilemään pientä piristystä kotiluolaansa. Edelleen on tarkistamatta Hiukan rantojen uudet "valo-urut" Sotkamossa. Mutta meidän talvipimeys ei ole luonteeltaan lyhytkestoinen jakso, joten kyllä Sotkamon valot vielä ennättää katsastaa.      

PC190017%20%282%29.jpg

 

Suuren oliivipurkin uusi elämä käynnistyi suolankasvatusoperaatiolla. Laitetaan hiukan suolaa purkin pohjalle, vettä vain suolan kostukkeeksi, ja sitten odottelemaan. 

PC160013%20%281%29.jpg

 

Toinen valoviritelmä syntyi liiman ja kultahileen yhdistelmästä.

PC160009%20%281%29.jpg

 

Parvekkeelle haluttiin juuri siniset ledvalot, vaikka monet tuntuvat varovan sinisen sävyn viileää tunnelmaa. Meidän mielestä sininen valo on täydellinen pari valkoisten hankien ja talven pakkasten seuraan.

PC170023.jpg

 

PC200002%20%281%29.jpg

 

Ystävällä oli tallessa menneitten vuosien ohje miten rakentaa helposti näyttävä koriste vain kopiopaperia työstämällä. Paperitähteen lisäsin tehosteeksi pienet ledvalot.

PC120003%20%281%29.jpg

 

Ikivanha rottinkinen kukkapöytä koki myös oman valaistumisen.

PC270007.jpg

 

Joulupöytään syttyi vähitellen monenlaista kynttiläviritelmää.

PC230008%20%281%29.jpg

 

Luonto muotoilee myös omia talvikoristeitaan.

PC110038.jpg

 

Raatihuonentorin havupukit ovat vetäneet talviturkit ylleen.

PC110004.jpg

 

Rauniolinnan maisema näyttää postikortilta.

PC110013.jpg

 

Linnan tuntumaan on asettunut kolmisenkymmentä joutsenta ja lähes satamäärin sorsia.

PC110018.jpg

 

Kaamos ei suinkaan ole pelkkää pimeyttä, vaan auringon nousuille ja laskuille osaa antaa erityisarvon, kun ne silloin tällöin onnistuvat raottautumaan pilviverhojen lomasta.

PC080009%20%281%29.jpg

 

PC080021.jpg

 

PC080005%20%281%29.jpg

 

Joulun alla kokoonnuttiin ystävän luokse jouluaskartelujen merkeissä.

PC100039.jpg

 

Glögitarjoilu viritti tunnelmaan.

PC100036.jpg

 

Pekka Heikkisen leipomo on suunnitellut herkullisen leivoksen juhlistamaan Vuokatissa maaliskuussa 2022 tapahtuvaa Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalia.

PC100033.jpg

 

Askartelutuotosta alkoi syntyä.

PC100040.jpg

 

PC100042.jpg

 

PC090026.jpg

 

Tähän vuodenaikaan sukkia tipahtelee puikoilta tasaisin väliajoin.

PC260004.jpg

 

Hiukan hilettä heijasteleva "seiskaveikan" Lapintaika -lanka luo osaltaan säihkettä tavitunnelmaan.

PC260002%20%281%29.jpg

 

Yksi jouluvalmistelujen kohokohdista on taatelikakkutaikinan maistelu.

PC210005.jpg

 

Joulun ruokaherkuista yksi maistuvimmista on omille makuhermoille sopivaksi suolattu lohi.

PC230010%20%281%29.jpg

 

Kjaanin taidemuseossa on meneillään Ulla Harjun ja Teijo Määtäsen näyttelyt. Molemmat taiteilijat kertovat taiteellaan huolestuneisuudestaan luonnon muuttuvasta tilasta.

PC280047.jpg

 

Teijo Määttäsen kuva turveaumasta on yhtäaikaa sekä karu että kaunis. Yllättäin se nostaa esiin mielleyhtymän suositusta raanukuviosta menneiltä vuosilta.

PC280020.jpg

 

Määttänen havaitsee mielenkiintoisia kuvioita ympöröivästä maisemasta (valopilkut taulun lasipinnassa ovat heijastumia näyttelysalin valoista, ja siis minun, taitamattoman kuvaajan, oma lisäys muutoin upeaan taidekuvaan).

PC280021.jpg

 

PC280023.jpg

 

Harmillisesti "Auringonlasku" -kuvaan on myös heijastunut näyttelysalin muita teoksia. Halusin kuitenkin ottaa kuvan mukaan blogiin sen intensiivisen värinsä vuoksi.

PC280036.jpg

 

Tämä kuvasarja on poimintoa kaatopaikan materiavirrasta. Tauluryhmän asettelu on pysäyttävän juhlallinen ja samalla katseen vangitsevan karu.

PC280039.jpg

 

PC280040.jpg

 

Kuvat männyn kaarnasta ovat kauniita. 

PC280044.jpg

 

Ulla Harjun teoksen nimi on "Leikin loppu".

PC280028.jpg

 

Teoksen lähempi tarkastelu kertoo, että hylätyt kiikkulaudat ovat jo käyttökelvottomia.

PC280043.jpg

 

Harjun keramiikkapuut ovat oudon mystisiä, mutta vahvan näköisiksi kivettyneitä.

PC280038.jpg

 

PC280037.jpg

 

"Kuinka meitä kannatellaan".

PC280027.jpg

 

Kirjaston taidekujalla on esillä Kajaanin Kuvataideyhdistyksen joulukuun näyttelysatoa. 

Mm. puhuttelevia eläinhahmoja.

PC280003.jpg

 

PC280004.jpg

 

PC280005.jpg

 

Hauska idea on ollut jatkaa taulun teemaa myös kehyksiin.

PC280010.jpg

 

PC280011.jpg

 

PC280009.jpg

 

PC280001.jpg

 

PC280012.jpg

tiistai, 7. joulukuu 2021

Valkoinen valmiina - joulu vielä tilauksessa

Täydellinen talvi on näköjään mahdollista toteuttaa muutamassa päivässä. Ensin pyrytetään lumikinokset kuntoon, ja sitten kiskotaan koillisesta kunnon puhuri hyisen kylmää Siperian ahavaa kaiken ylle. Aluksi näytti höyhenen kevyen pakkaslumen leijailu kovin sympaattiselta, mutta kun lumentulo venyi vuorokausien mittaiseksi alkoi kylmä totuus oikean talven varhaisesta tulosta paljastua. Aurauskalusto joutui venymään äärimmilleen, ja pakkasmittarin miinusasteikolle löytyi pitkästä aikaa todellista käyttöä. 

PC040001%20%282%29.jpg

 

PC040006.jpg

 

Luodessani lunta ystäväni pihakiveykseltä sain konkreettisen lihastuntuman talven tuomiin haasteisiin.

PB300002.jpg

 

Pohjoisessa pesineet laulujoutsenet ovat suunnanneet nokkansa kohti etelää. Kajaaninjoen rannalle oli pysähtynyt joukko kansallislintujamme huilaamaan ennen seuraavaa pyrähdystä. Taisin sattua paikalle juuri päiväunien aikaan, kun koko porukka asetteli kaarevat kaulansa kerälle ja päät siiven alle. Kesällä syntyneitä, tumma-asuisia, joutsenlapsia olikin joukossa useita, joten aikuisten ohjeistus levon tarpeellisuudesta muuttomatkalla oli varmaan aivan paikallaan.  

PC040015.jpg

  

Lumentulo toi katu-uskottavuutta joulukadun ulkoasuun.

PB290024.jpg

 

PB290025.jpg

 

Veikeä sauko pysähtyi tervehtimään meitä kävelylenkkeilijöitä. Tuo notkeansutjakka otus on kovin hellyttävä tuttavuus.

PB100019.jpg

 

Raatihuoneen torilta löytyy lisää veikeitä otuksia. Tämän syksyn havupukit ovat runsaan käpyvuoden kuusikoista.

PA310018.jpg

 

Kesän mittaan kiinnittyi usein huomio valtaviin käpykertymiin kuusten oksistoissa. Ehkä kevätpuolella saadaan ihmetellä kauniskarvaisia lihavia oravia. 

PA310016.jpg

 

Marraskuun alussa vietettiin Kajaanissa perinteistä kekrijuhlaa satokauden päättymisen merkeissä. Yli nelimetrisen kekripukin oli suunnitellut ja rakentanut luomutilayrittäjä Jouko Sormunen Sotkamosta.

PA310022.jpg

 

Pukki paloi komeasti roihuten iltajuhlassa 6.11. 

PB050052.jpg

 

Vähän taidekuvan oloinen otos tuo mieleen vanhat kiinalaiset maalaukset bambuveneineen. Nämä, ihan kotimaiset veneilijät olivat juuri suorittaneet tärkeän tehtävänsä sytyttäen kekripukin säkenöivään loimuun.

PB050064.jpg

 

Kynskin silta oli valaistu juhlan kunniaksi.

PB050043.jpg

 

Juhlavalaistus koristi myös rauniolinnaa.

PB050045.jpg

 

Sitten oltiinkin jo Ruotsin rajan tuntumassa, Torniossa. 

PB200045.jpg

 

PB200037.jpg

 

Torniosta löytyy kiinalaisen ruoan herkkuravintola. Ravintolan tunnelmalliseen sisustukseen on panostettu. 

PB200018.jpg

 

Hauska idea on ollut asettaa kultakalat kolmiuloitteisesti uiskentelemaan taulun lasipinnalle.

PB200020.jpg

 

Huumorintajuinen kamerani ikuisti minun kuvajaiseni rapsuttamaan jadelohikäärmeen korvallista. Huomasin jekun vasta kotona.

PB200025.jpg

 

Vaaleanpunaiset jadehiiret.

PB200027.jpg

 

Tyylikäs lautanen. Meille ei kylläkään tarjoiltu tällaisista astioista.

PB200028.jpg

 

Mutta paistettu ankka ja friteerattu kala maistuivat mainiolta perinteisemmältäkin lautaselta.

PB200030.jpg

 

Pieni piipahdus naapurimaan kuningaskuntaan, Haaparannan puolelle.

PB210076.jpg

 

Kehittynyt muraalisilmäni bongasi välittömästi ruotsalaista katutaidetta. Tyylikästä.

PB210081.jpg

 

PB210077.jpg

 

PB210080.jpg

 

Marraskuisia herkkuhetkiä kotosalla.

PB130014.jpg

 

Citymarkettiimme avattiin shusia ja wokkiruokaa tarjoileva ruokapiste. Kyllä maistui tämäkin.

PB120007.jpg

 

Koko kesän satoa tuottanut kirsikkatomaatti on vielä joulukuun alussa tämän näköinen!

PB220001.jpg

 

Ystävän vinkistä valikoitui joulukalenteriksi tanskalainen lakritsikalenteri. 

PB060005.jpg

 

Varmemmaksi vakuudeksi tuli ripustettua kokoelma Budabest -suklaita ja Mauri Kunnaksen suklaakarkkeja myös kalenterimuotoon, tietysti siksikin, että näin nämä karkit säilyvät vähän pidempään ;)

PB300007.jpg

 

Kausivalo jälleen paraatipaikallaan.

PB120012.jpg

 

Kirjaston taidekujalla, marraskuun näyttelyssä, oli taas uutta nähtävää.

PB280014.jpg

 

PB280018.jpg

 

Tarkoitus oli mennä Helsinkiin katsomaan tyttären tanssia Oopperan kummituksessa ja toisen tyttären valmentaman joukkueen osallistumista joukkuevoimistelun mm-kisoihin sekä tyttärentyttären esiintymistä Kansallisbaletin Pähkinänsärkijässä. Pääkaupunkiseudun villiintynyt koronatilanne sai perumaan Helsingin vierailun.

PB260024.jpg

 

Onneksi sentään Pähkinänsärkijä -baletin taltiointi on katsottavissa vielä Oopperan sivuilta. Teoksen pääosissa tanssivat kiinalainen Zhiyao Chen ja tsekkiläinen Mihal Krcmar. Hiirulaisista ei voi tunnistaa Salli -tyttöstä. 

PB260050.jpg

 

Eikä tunnistaminen ole helppoa lapsikatraastakaan.

PB260041.jpg

 

Tornio-Haaparanta -visiitillä oli matkan varrella tietenkin pysähdyttävä entisen kotirannan tuntumaan. Kuulas alkutalven maisema palkitsi pysähdyksen. Palkitsevaa oli myös hyvien oululaisystävien tapaamiset.

PB200012.jpg

 

sunnuntai, 31. lokakuu 2021

Vielä hetki kesämuistoja

Ihanan lämpimät kesäkuukaudet taltioituivat blogisivuilleni monien hienojen kesätapahtumien tarinoina. Kuvagalleriaani kertyi myös muuta materiaalia, jota selaillessa nousee mieleen monia kesänlämpöisiä muistoja. Heti alkukesästä luontoäiti herätti kasvukauden reippaasti käyntiin, turhia tuumailematta. Ystävän pihakuusikin puski ennennäkemättömät kerkkäkasvustot oksistoonsa.

P5300037.jpg

 

Siis ryhdyin kuusenkerkkäsiirapin tekoon. Kerkät purkkiin, sokerit päälle ja odottelemaan. 

P5310002.jpg

 

Pitäisi tulla hyvää yskänlääkettä.

P6020001%20%281%29.jpg

 

Yksi erä muhi sokerilla ja toinen fariinisokerilla. Hyvältä näyttää. Yskää ei kuitenkaan odotella, ihan voi maistella muutenkin.

P6270005.jpg

 

Kajaanin Suvantopuisto on upea ulkoilualue läpi koko vuoden. Alkukesän omenapuut, pihlajat ja tuomet säväyttivät kukintarunsaudellaan.

P6010028.jpg

 

Rantatien rehevät vihernäkymät houkuttelivat kiireettömään kuljeskeluun.

P6210003%20%281%29.jpg

 

P6010035.jpg

 

P6010046.jpg

 

Tulppaanit ilahduttivat hämmästyttävällä värikirjollaan.

P6020008.jpg

 

P6020012.jpg

 

P6010054.jpg

 

Koristeomenapuun koreutta.

P6030024.jpg

 

Syreenipensas ja kirkontorni näyttivät viihtyvän toistensa seurassa.

P6100001.jpg

 

Lemmikki oli löytänyt mieleisensä kasvupaikan.

P6090012%20%281%29.jpg

 

Keltainen kurjenmiekka koko komeudessaan.

P6200009.jpg

 

Harmittaa vähän kauniin lupiinin kohtalo, kun se on joutunut "syrjinnän" kohteeksi tulokaslajiominaisuutensa vuoksi. On epäilty, että sillä on suunnitelmissa vallata maa-alueet muilta kotoperäisiltä kasveilta. En ole sattunut näkemään kovin suuria lupiinialueita muualla, kuin teiden varsilla. Mutta sinne ne onkin kylvetty ihan vartavasten koristamaan ojanpientareita ja sitomaan hiekkaisia rinneluiskia. Omalla tavallammehan me ihmisetkin olemme tulokaslaji näihin maisemiin. Me olemme totisesti vallanneet tehokkaasti alkuperäistä luontoa ja paikka paikoin olemme onnituneet kylvämään varsin suurtakin tuhoa telluksemme neitseelliseen maaperään. Niin, että samoissa puuhissa taidetaan olla lupiinin kanssa, ja patako tässä nyt vain kattilaa soimaa.  

P6200014.jpg

 

Maitohorsman monistettua kauneutta. Tässäpä kotoperäinen maailmanvalloittaja. Myös horsman kohtalona on tulla vähätellyksi sen leviämisvietin vuoksi. Jos se hoksaisikin ryhtyä harvinaiseksi kasviksi, meidän ihmisten olisi helpompi arvostaa sitä ja havaita sen ainutlaatuinen kauneus.

P6300037.jpg

 

Lehtomaitikka on kasvimaailman yllättäjä vastaväreissään. Keltainen ja violetti yhdistelmä maastossa ei jää huomaamatta.

P9170025.jpg

 

Kaupungin puistoistutuksista löytyi silmää ilahduttavia yksityiskohtia

P8130002.jpg

 

P8190055.jpg

 

Lehmuksen siemenlehdykät kehitysvaiheessa.

P8210029.jpg

 

Perhoset nauttivat lämpimästä kesästä. Amiraali on tutustumassa torielämään.

P8210044.jpg

 

Suruvaippa.

P8280087.jpg

 

Sitruunaperhonen.

P8270010%20%281%29.jpg

 

Ystävän kukkapenkin viereen jäi pieni perunaviljelmän paikka.

P6210014.jpg

 

Myöhemmin kesällä kylvöksemme kasvatti lähes 1,5 metrisen varsiston ja sievät perunankukat varsien päihin.

P7260001.jpg

 

Syksyllä mullan kätköistä paljastui oiva puikulaperunasato.

P9300002.jpg 

 

Parvekkeele tuli hankittua kirsikkatomaatin taimi. Siitä riittikin iloa koko kesäksi.

P6180002%20%281%29.jpg

 

Monet herkulliset salaatit saivat omista tomaateista väri- ja makupiristeen.

P6240001.jpg

 

Lokakuun lopulla nostin tomaatin parvekkeelta sisään. Se innostuikin vielä villisti kukkimaan. Nyt vain näyttää siltä, että kirsikkatomaattien sijaan saadaan pienempää lajiketta, olisivatko nämä nyt helmitomaatteja. 

PA260007.jpg

 

Amppelimansikkakin oli kiva kasvi mutta ei erityisen ahkera tuloksellisen työn tekoon.

P6180003.jpg

 

Heinäkuun pioninkukinnanaikaan oli  ihan pakko ostaa kukkakimppu virittämään aiempien vuosien ponipenkimme  muistelua.

P6260002.jpg

 

Kainuulaiset marjamaastot alkavat pikkuhiljaa käydä tutuiksi sukulaismiehen verrattoman metsätuntemuksen avittamana. 

P7200017.jpg

 

P7140019.jpg

 

P7140004.jpg

 

Sattumalta kohtaamani pienen pieni vadelmapensaikko tarjosi mukavan marjasadon.

P7310004.jpg

 

Mustikkametsässä tuoksui marjapiirakan enteet.

P8120016.jpg

 

P7260019.jpg

 

Haperoita ja herkkutatteja löytyi helposti.

P8230003.jpg

 

Torilta voi aina täydentää marjasatoa.

P7080003.jpg

 

Kajaanilainen torielämä on aina vilkasta, ja siellä on mukava kuunnella leveää kainuunmurretta.

P7080008.jpg

 

Vihreät ajatukset puhkeavat kukkaan Elsilän puutarhapalstoilla.

P7110016.jpg

 

Kaupunkilaisten satotoiveet ovat kylväytyneet täällä otolliseen maaperään.

P7110022.jpg

 

Toinen toistaaan ihanammat kukkaset kilpailivat vierailijoiden suosiosta. 

P7110030.jpg

 

P7110032.jpg

 

Kesäkeitaalla viihtyisi pitenpäänkin.

P7110037.jpg

 

Lapsille on rakennettu oma "salainen puutarha".

P7110057.jpg

 

Lämmin kesäpäivä vierähti mukavasti hyvän ystävän kanssa rupatellessa ja herkullisia retkieväitä maistellessa.

P7110048.jpg

 

Toinen mieluisa ulkoilualue, lähes kaupungin ytimessä, on luonnontilainen Pöllyvaara. 

P6180005.jpg

 

P6180002.jpg

 

Vaaran rinteet tarjoavat vaihtelevaa maastoa lenkkeilyyn sekä hapekasta ilmanalaa ja tuulensuojaisaa viihtyisyyttä metsänsiimeksessä liikkumiseen.

P6180011.jpg

 

Leirinuotiollekin löytyy otollinen paikka.

P7240031.jpg

 

Vanhalta näköalatornilta on kuulemma aikoinaan ollut kauniit näkymät Oulujärven seljille. Tornin toivoisi vielä ilmestyvän Pöllyvaaraan rinteille.

P7260013.jpg

 

Metsäretkilläni tapaan usein tämän hiljaisen nakuttelijan, pohjantikan.

PA130001.jpg

 

Kääpäkasvustoista voi löytyä veikeitä ilmestyksiä.

P8170006.jpg

 

P8270029.jpg

 

PA130013.jpg

 

P8190021.jpg

 

Tästä sienestä en osaa sanoa kuuluuko tämäkin kääpiin, vai onko se varsin harvinaisena tavattava kurttusieni.

P8190022.jpg

 

Kajaaninjoki on kauneudessaan ehtymätön luonnonvara. Lisäksi se tarjoaa monenlaista viihtyä ja virikettä ranta-asukkailleen.

P6100017.jpg

 

P6100025.jpg

 

P6130007.jpg

 

P9260028.jpg

 

Suvantopuiston maisemointiallas solisevine ääniefekteineen.

P6010026.jpg

 

P6290033.jpg

 

Iltaruskot kruunaavat jokivarsinäkymät.

P6100082.jpg

 

P6010022.jpg

 

P9100034.jpg

 

Alkukesästä tuli käväistyä myös Sotkamon omalla rantakeitaalla. Hiukan uimarannan pehmeän lämpöiset hietikot olivat tänä kuumana kesänä arvossaan.

P6010010.jpg

 

Rivieramainen rantahietikko kutsuu nauttimaan keäpäivistä. Rantaan on rakennettu valojärjestelmä, josta odotamme kunnon kaamoksen karkottajaa. Valojen pitäisi syttyä täyteen loistoonsa illansuussa 5.11.

P6010018.jpg

 

Sotkamosta löytyy paljon kaunista järvimaisemaa.

P6010003.jpg

 

Paltaniemen uimarannalla ollaan Oulujärven tuntumassa, Oulunjärven, jota myös Kainuun mereksi kutsutaan.

P8280134.jpg

 

P8280142.jpg

 

Valkoposkihanhet olivat miehittäneet niemenkärjen.

P8280094.jpg

 

Hanhet eivät olleet näkevinään minua, vaikka lähestyin niitä parin metrin päähän. Siinä vaiheessa lähinnä loikoilleen linnun itseluottamus ajautui hienoiseen epäröintiin pieninä siiven värähdyksinä. "No, olkaa rauhassa, kunhan vain testasin teidän euroopan omistajan asennettanne".

P8280125.jpg

 

Kajaanilainen kahvilakulttuuri on avautunut taas parilla makoisalla tuttavuudella. Rautatieaseman tuntumassa on kotileipomolta tuoksuva Onnikka -kahvila.

P8260050.jpg

 

Aina tuoreet leivonnaiset ja suolapalat houkuttavat kotoisalla tunnelmallaan. 

P8260051.jpg

 

Taiteesta kiinnostuneen ystäväni kanssa piipahdettiin tutustumaan paikallisiin taidenäyttelyihin. Kajaanin taidemuseossa on vuorossa kokoelmanäyttely, joka on avoinna vielä 7.11. saakka 

PA200001.jpg

 

Tapio Junnon pronssiveistosten dramatiikka syntyy kiiltäväksi hiotun pronssipinnan kohdatessa karhean vastakohtaisuutensa.

PA200031.jpg

 

Nina Ternon puhutteleva Havaukka-ahon ajattelijan patsas Sotkamossa oli jo tehnyt vaikutuksen. Nyt tämä riehakas "Kevät" -näkemys herätti mieleen Thelman ja Louisin vauhdikkaan elokuvatunnelman. Myös tässä teoksessa oli nähtävissä ihmishahmojen luontoon sulautumista, aivan kuten Havukka-ahon ajattelijan toteutuksessa.

PA200044.jpg

 

Arvo Siikamäen "Samurai" näyttää tulleen kahlituksi pronssiseen "pakkopaitaan". Siikamäki on ottanut teoksissaan kantaa luonnon ja vähemmistöjen puolesta.

PA200024.jpg

 

Pentti Mekliinille on ollut tunnusomaista käyttää voimakasta punaista väriä. Hänelle tämä väri vaikuttaa kuvastavan feminiinisyyttä mutta vahvasti maskuliinisin silmin nähtynä.

PA200027.jpg

 

Kuvanveistäjä Kain Tapperin jykevässä "Kuun valoa" -teoksessa näyttäisi joku hahmo pyrkivän ulos ahtaasta tilastaan, tai ehkä hahmo haluaakin piileskellä omassa lymypaikassaan, kenenkään huomaamattomana.

PA200039.jpg

 

Kaupungin kirjastossa oli Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely pakolaisleiriltä Nigeristä.

PA200052.jpg

 

Näyttely kertoo nuorten malilaisten naisten vaikeasta asemasta pakolaisleirin ankeissa olosuhteissa.

PA200059.jpg

 

Taas kerran tulee mieleen miten etuoikeutetussa asemassa olemme me, jotka olemme sattumalta syntyneet Suomeen.

PA200055.jpg

 

Kirjaston taidekujalla oli esillä Kajaanin Kuvataiteilijat ry:n lokakuun taidekattaus. 

PA200068.jpg

 

PA200071.jpg

 

PA200070.jpg

 

Kauppakadun Kahvila Murusessa on jo halloween tunnelmaa, mutta tarjoilut ovat maukasta todellisuutta.

PA200048.jpg

 

PA200049.jpg

 

Meidän kotoinen kakkuperinteemme vaatii joka syksyisen luumukakun juhlistamaan satokauden onnistumista.

P9110012.jpg

 

Kahvipöytää on koristanut koko kesän taas yksi väsymätön kukkija. Tämä herttainen saintpaulialajike on kaikkien paavalinkukkien esiäiti ja oikea ahkeruuden mallimamma.  

PA230003.jpg

 

Syksyn lamppuhankinta valaisi olohuoneemme uuteen ilmeeseen. Ikivanha, mutta nostalgiassaan hellyttävä lamppuvanhus sai vihdoinkin väistyä. Tilalle astui nykyaikaa uhkuva, shampanjan värinen, uusi valon tuoja.  

PA180040.jpg

 

Kokeilimme valaisinliikkeen monia hehkulamppuja, mikä niistä toimisi parhaiten uudessa valaisimessamme. Varsinainen yllätys löytyi meidän omista tarvikelaatikoistamme. Vanhan mallinen hehkulamppu loihti lähes diskotunnelman voimakkaine valoilmiöineen kattorakenteissa. Nykyisissä led hehkulampuissa on yläosassa valkoinen muovilieriö, joka estää valon heijastumisen ylöspäin. Kokeiltu valoefekti oli sen verran sähäkkä, että päätimme palata hillitysti ledvalokantaan. Mutta silloin tällöin saatamme hyvinkin ravistella itsemme talvihorroksesta räväkämmällä valotehosteella.

PA280009.jpg

 

Uusi valo houkuttelee myös käpertymään olohuoneen sohvalle lukemaan. Siihen puuhaan olen varautunut hyvin. Yksi lukutoukan puremalle altistunut ystäväni joutuu aika ajoin kippaamaan kirjahyllyn sisältöä pois uusien kirjojen tieltä. Tokihan ystävää pitää auttaa, ja kumosin avustusrepun sisällön makuuhuoneen nurkkaan odottamaan lukuinspiraatiota. Nurkkaukseen on ilmestynyt jo aikaisemminkin mm. kirjaston vaihtokirjojen hyllystä luettavaa. Vaihtohylly on mielenkiintoinen selailupaikka, kun siellä usein tapaa kirjoja, jotka on joskus, kauan sitten, tullut luettua ja nyt jälleennäkeminen kirjan kanssa saattaa ilahduttaa suurestikin. Niissä kirjoissa on bonusta sekin, ettei palautuspäivä pääse ahdistamaan siten, kuin kirjaston kirjojen kanssa joskus käy. 

Tällä hetkellä jotenkin kiinnostavat vanhat venäläiset klassikot, joita joskus aiemmin olen lukenut. Nyt ne näyttäytyvät vähän eri valossa, ja usein huomaa, että osia kirjojen sisällöstä on vaipunut unholaan ja jotakin kirjaa ei aikoinaan ole saanut edes luettua loppuun. Toinen laajempi kiinnostuksen kohde on jo vuosia ollut kiinalainen outo maailmanmeno. Varsinkin kulttuurivallankumouksen aika on ollut valtava shokkikokemus koko kansakunnalle. Kaikkialla maailmassa on on ollut vaikeita aikoja, mutta tuo kiinalainen sekasorto on ollut ainutkertaista. Kukaan ei ole voinut olla varma huomisestaan. Poliittiset käänteet ovat olleet täysin ennakoimattomia. Jos tänään johonkin uskoit, niin huomenna ymmärsit olleesi täysin väärässä. Ylihuomenna, jos olit vielä hengissä, niin kaikki aikaisempi oli kumottu ja säikyit jo omaa varjoasikin.

Barak Obaman teos hänen lapsuuden ja nuoruuden ajoiltaan oli sattunut käteeni joskus, vuosia sitten. Nyt luin hänen kirjansa, Luvattu maa, vuodelta 2020, missä käsitellään hänen presidenttikausiaan. Olin lukenut tuon kirjan juuri, kun Afganistanin tilanne ryöstäytyi kesällä täyteen katastrofiin. Obaman kirja taustoitti hyvin niitä aikoja, kun hän itse havaitsi jo tilanteen toivottomuuden. Yhdysvaltain tuolloinen maailmanpoliittinen koneisto jyräsi eteenpäin vanhoilla tutuilla sotaopeillaan - kuitenkin kohti jo silloin näköpiirissä ollutta katastrofia.

Vastapainoksi Obaman näkemyksille luin myös kirjan hänen arkkivihollisestaan, terroristijärjestö al Qaidan johtajasta, Osama bin Ladenista. Kirja on Osama bin Ladenin vaimon ja pojan näkökulmasta tehty, joten on oletettavaa, että paljon on todellisista tapahtumista jäänyt kertomatta. Omalla tavallaan kirja kuitenkin valaisee terroristijohtajan radikalisoitumisen kehittymistä ja lopullisen tuhon väistämättömyyttä.

Näistä kirjavalinnoistani ei kannata lähteä vetämään johtopäätöksiä poliittisesta, uskonnollisesta enempää kuin eettisestäkään vakaumuksestani. Edes periaate "kerro mitä luet, niin kerron millainen olet" ei toteudu minun kohdallani. Nämä kirjat ovat paremminkin ajautuneet minun luokseni, kuin että minä olisin hakeutunut niiden pariin. Joskus minulta kysytään mielikirjaani/-kirjojani. Minun on aivan mahdotonta sanoa yhtä kirjaa tai edes kirjallisuuslajia, josta olisin juuri erityisen kiinnostunut, ylitse muiden. Olen kertakaikkisen kaikkiruokainen. Äärimmäisen harvoin jää kirja kesken, aina löytyy tekstistä joku idea, mikä pitää saada selvitettyä. Vähän sama tilanne on musiikin suhteen, jopa Spotify -listani koostuvat kummallisesti äärilaidasta toiseen. No, eihän tämä varmaan mikään ongelma edes ole, sanotaan mieluummin vaikka, että olen monipuolinen kulttuurin kuluttaja ;)   

PA140003.jpg

 

Osa tuosta edellä olevasta kirjapinosta on jo luettu ja palautettu vaihtokirjojen hyllykköön, mutta vielä riittää runsaasti luettavaa. Siis, ihan sopii tämän kuvan mukaiset säät minulle. Nämä viikon takaiset lumet sulivat jo pois, mutta ihan varmasti lunta ja räntää on vielä tulossa.

PA190027.jpg

lauantai, 9. lokakuu 2021

Syysvärit ja -muistot talteen talven varalle

Luontoäidin fiksu idea on ollut järjestää kesäkauden päättymisen merkiksi ruskailotulitus. Se toimii samalla juhlallisena avauksena kasvien ja eläinten "lomakauden" aloitusseremoniana. Tänä syksynä olemmekin saaneet nauttia erityisen kauniista ruskan väreistä. Nämä värit pitää säilöä tarkasti mielen sopukoihin loppuvuoden harmaampia sävyjä piristämään.

Railakkaan punainen ruusuke syntyi haapapuun koristeellisista lehdistä.

P9220040.jpg

 

Kajaaninjoen rantapuistojen värisinfonia kertautuu vedenpinnan väreilystä.

P9260032.jpg

 

P9260068.jpg

 

Vaahtera varasi neonkeltaisen värin omaan käyttöönsä.

P9260050.jpg

 

Toisen vaahteran näkemys oikeasta syysasusta on iloisen punasävytteinen.

P9260082.jpg

 

Sumuisena iltana katulampun valo luo mystistä tunnelmaa riipakoivun lehvistöön.

P9100071.jpg

 

Joka syksy on taivuteltava muutama ruusu vaahteranlehdistä.

P9170013.jpg

 

P9170005.jpg

 

Kajaanin kirkon kauneus korostuu syksyisessä maisemassa.

P9260008.jpg

 

Vaikuttava kaupunkisiluetti piirtyy ilta-auringon viime heijastuksista.

P9100040.jpg

 

Tyynestä vedenkalvosta peilautuu Kaukametsän rakennusten julkisivusto.

P9100065.jpg

 

Sukulaisporukalla toteutettiin maakuntavierailu Sotkamon kirkonkylätaajamaan.

P9290003.jpg

 

Sotkamon komea kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1870. Sen on suunnitellut arkkitehti Johan Oldenburg. Rakennustyöt ajoittuivat osittain nälkävuosien raskaalle ajanjaksolle, Tällöin neljäsosa Sotkamon väestöstä menehtyi, mm. silloinen kirkkoherra Ståhlberg.

Alunperin väkeä kirkkoon on mahtunut valtaisat 2300 henkeä. Myöhemmin on tiloja remontoitu muuhun käyttöön, ja kirkkokansaa mahtuu nykyisellään 1400 henkeä.

P9290033.jpg

 

Kirkon pihapiirissä on useiden kylän nimimiesten ja -naisten hautamuistomerkkejä. Teksteistä havaitsee useiden maamme presidenttien sukujuurten sijaitsevan tässä maaperässä. Viereisellä hautausmaalla sain tutustua useiden omien edesmenneiden sukulaisteni tarinoihin. 

P9290054.jpg

 

Kirkon vieressä on paasi, joka kertoo paikalla olleen aikaisemman kirkkorakennuksen 1700 -luvulla. 

P9290055.jpg

 

Arvokkaassa vanhassa Niemelän talossa sijaitsee Kuhmon musiikkiopiston Sotkamon toimipiste. Taloon on rekonstruoitu lähes alkuperäinen kirjailija Veikko Huovisen työhuone. Veikko Huovinen -seura ja Sotkamon kunta ylläpitävät Huovishuonetta, jossa voi käydä tutustumassa kirjailijan tuotantoon ja työskentelyolosuhteisiin. 

P9290029.jpg

 

Havukka-ahon ajattelija -teos toi Huovisen kansan tietoisuuteen lojaalina kanssakulkijaa ymmärtävänä humoristina. Hamsterin tarinasta löydämme itse kukanenkin oman kuvamme, ainakin näin syksyisin. Lampaansyöjät kertoo vankkumattomasta ystävyydestä. Lentsu vaikuttaa tällä hetkellä kovinkin ajankohtaiselta tarinalta. Huovisen tuotanto on yllättävän laajaa ja monipuolista. Seitsämäntoista romaanin lisäksi häneltä löytyy novellikokoelmia, elämänkertateoksia, useita muita kokoelmia ja kaksi näytelmää. Hän kuoli Sotkamossa 4.10.2009.

P9290012.jpg

 

Työhuone on rakennettu alkuperäisen huoneen mukaisesti. Jopa sama järvimaisema avautuu työhuoneen ikkunasta, vain hivenen eri kulmasta nähtynä.

P9290017.jpg

 

Kuvanveistäjä Nina Ternon toteuttama Havukka-ahon ajattelijan patsas sijaitsee Hirvensaaren puistikossa. Veikko Huovinen oli esittänyt, että muistomerkki omistettaisiin ensisijaisesti hänen kirjalliselle tuotannolleen, ei hänelle itselleen. Komeassa monumentissä on nähtävissä luonnon ja ihmisen vahva sidonnaisuus toisiinsa. Mieshahmon kasvoissakin löytyy haukkalinnun piirteitä. Patsaan jalustaan on kirjoiotettu huovsmaisella tarkkanäköisellä filosofialla toteamus: "Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet".

P9290129.jpg

 

Haapalan maatila houkutteli meidät lounaspöydän ääreen. 

P9290113.jpg

 

Vanhan maatilan navettaan on rakennettu viihtyisä ravintola, ja parsinavetta on muuntunut olutpanimon tuotantoyksiköksi.

P9290091.jpg

 

Jyhkeät olutsammiot tuovat mieleen Italian -reissun steriilinkomeat viininjalostamotilat.

P9290103.jpg

 

Ja siinä valmis tuote. Toki limukoitakin löytyy ja paljon muuta maatilan tuotantoa.

P9290097.jpg

 

Päärakennuksessa on yöpymistilat matkailijoiden käyttöön.

P9290115.jpg

 

Ravintolan ruokatarjoilu on todellakin tutustumisen arvoinen kokemus. Aiemmin en ole ollut veripaltun innokkaimpia suosijoita, mutta tilanne muutui nyt kerralla. Oikein valmistettuna veripalttu on kulinaarinen makuelämys. 

P9290106.jpg

 

Salaatipöytä on myös houkuttelevan monipuolinen. Alkukeitoksi oli jo maisteltu taiten valmistettu lohikeitto.

P9290102.jpg

 

Syksyn vierailukartalle oli merkitty myös tyttären perheen mökkiosoite Kouvolasta. Iltahämärissä mieleenpainuvaa väriloistoa löytyi heti saunarannasta. 

P9240075.jpg

 

P9230043.jpg

 

P9230049.jpg

 

Taas saimme päivitellä mitä kaikkea ahkerat ihmiset voivat yhtenä kesänä saada aikaan. Hikisen urakan päätteeksi rantaa koristaa nyt vankka paalulaituri. Ja kas, ulkotakkahan siinä virittelee jo lempeää ruoantuoksua lähiympäristöön.

P9250103.jpg

 

Mökki itsessään oli saanut uden väripinnan. Jo pelkästään hulppean terassirakennelman toteuttaminen olisi meidän mielestämme ollut yhden kesäprojektin iso rutistus. Lisäksi sauna oli saanut uuden portaikon, ja pihatiet oli kunnostettu perusteellisesti.

P9250116.jpg

 

Entistäkin ehompi halkoliiteri on viimeistelyä vaille valmis kuivattelemaan talven saunapuut.

P9240034.jpg

 

Tuiman näköinen leijona uskoo vartioivansa koko mökkirannikkoa eikä huomaa, että talon omat koirat pitävät silmällä, että jellonan usko omaan suuremmoisuuteen voi säilyä eheänä.

P9220038.jpg

 

Jos rakentajilla kuitenkin jäisi joskus luppoaikaa ylimäärin, niin sekin tilanne on hoidettu - hyvällä hapetuksella ja ilmanvaihdolla varustettu kuntosali odottaa takapihalla.

P9240063.jpg

 

Saunamökin surfing -teema alkaa olla koossa.

P9220032.jpg

 

P9220006%20%281%29.jpg

 

Budhapatsas on ominut arvostetun saunatontun roolin rantasaunan portaalla.

P9220009%20%281%29.jpg

 

Linnuille on järjestetty oma mökkirauha. Asuntovaunu on käytettävissä myös mahdollisen syysmuuton tarpeisiin.

P9240039.jpg

 

Joutsenlammella alkoi olla muuttomatkaa enteilevää kokoontumisajojen tunnelmaa. Toistaiseksi lammen kaksi vakituista asukasta eivät olleet valmiita lähtöön eikä jakamaan lammen ravintolapalveluitakaan isomman porukan kesken. Vierailijat saivat ohjeistuksen siirtyä väljemmille vesille.

P9240053.jpg

 

Aivan upea yökiitäjä laskeutui arvokkaasti rantahietikolle. Hyvää kuvaa en onnistunut saamaan, kun perhonen alituiseen värisytti siipiään. Salamavalokokeilusta tämä yöeläjä ei pitänyt ollenkaan ja lehahti saman tien matkoihinsa.

P9230028.jpg

 

Aina tehtäväorientoitunut vahtikoira.

P9230015.jpg

 

Saatiinpa marjastaa ennennäkemättömällä puolukkapaikalla.

P9240029.jpg

 

P9240022.jpg

 

Syksynväreistä puheenollen on syytä liittää kuvagalleriaan kauniin punaturkkinen citykettu kajaanilaisesta rantapuistosta. Leikkisä kettu seuraili minua pitkän matkaa. Metrin päähänkin hän uskaltautui, mutta kamerasta tämäkään otus ei tykännyt.

P9050011.jpg

torstai, 2. syyskuu 2021

Suomen kulttuuripääkaupunki?

Nyt on tullut vuosi täyteen Kajaaniin muutostamme. Kuulinko kysymyksen oikein - siis, että mitkä ovat tunnelmat? No, vuoden kokemuksella en ole löytänyt moitittavaa tästä kaupungista. Voi olla, että tuuriakin on mukana, mutta olen törmännyt täällä vain mukaviin ja ystävällisiin ihmisiin. Hienoja kaupunkitapahtumia on tullut nähtyä, ja arkirutiinit ovat sujuneet jouhevasti. Kaupungilla kävellessäni jaksan vieläkin hämmästellä kuinka autoilijat suhtautuvat huomaavaisesti jalankulkijoihin. Kaunis kaupunki ja lähitienoon upeat vaaramaisemat ovat viimeistään ankkuroineet uudisasukkaan tähän seutuun.

Mutta ennen kaikkea, Kajaani on hieno kulttuurikaupunki. Ajattelinkin ojentaa tämän kukkakimpun Kajaanille julistaessani nyt omavaltaisesti Kajaanin Suomen Kulttuuripääkaupungiksi. Luulen, että jos olisi suoritettu julkisempi äänestys, niin ääntenlasku kuulostaisi seuraavalta: Kajaani, Kajaani, Kajaani... Näinhän se menisi, jos mukailtaisiin vuoden 1962 presitentin vaalin, radiosta kuultua, legendaarista äänestystuloksen julkistamistapaa. Tuolloin tuli valittua maan päämieheksi Kajaanin oma poika, Urho Kekkonen äänin: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...       

P8200107.jpg

 

Toki, Oulu on julistettu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026, ja me kaikki, 32 pohjoista kuntaa, olemme hankkeessa mukana. Onnittelut siitä Oululle ja meille! Tässä nyt on kysymys pienemmästä tittelistä, ja pysytellään kotimaan puitteissa. Aikaikkuna on menneissä vuosissa, nykyisyydessä ja todennäköisesti myös tästä eteenpäin.

Tällaiselle julistukselle täytyy olla hyvät perustelut, ja niitähän löytyy. Vuoden kuluessa on käynyt kiistatta selväksi, että Kajaani on uskomattoman vireä kulttuurikaupunki ottaen huomioon kaupungin koon 36 500 asukkaineen, ja sen ollessa vasta 31:nneksi suurin kaupunki Suomessa. Valtakunnallinenkin uutiskynnys on vuosien varrella tullut usein ylitettyä mm. monipuolisen ja rohkean teatteritarjonnan puitteissa. Taiteen ja tieteen suurmiehiä ja -naisia on kasvanut ja vaikuttanut kainuulaisessa kulttuurimaisemassa paljonkin, ja mielestäni heidän perintöä on Kajaanissa osattu vaalia ja hyödyntääkin kiitettävällä tavalla. Kajaanissa on resurssoitu vahvasti lasten ja nuorten harrastus- ja kehittymismahdollisuuksiin niin esittävän taiteen, kuin urheilunkin saralla. Hulppeita tiloja on rakennettu esim. Kaukametsän alueelle lahjakkuusreservien kehityksen tueksi ja saavutettujen taitojen esittelyyn. Vimpelinlaakson urheilupuisto tarjoaa monipuoliset ja tasokkaat tilat monenlaisen urheilulajin toteutukseen. Kajaanin ympäristökunnat ovat myös osaltaan panostaneet paljon kulttuurin eri osa-alueille. Urheilu on aina ollut tärkeässä roolissa Kainuussa. Niin joukkue- kuin yksilölajeissa meriittiä riittää. Jopa olympiamitallisteja löytyy Kainuusta kuulemma yhdeksän urheilijan kunniakas kaarti.

P8190052.jpg

 

Kaukametsän sali.

P7060003.jpg

 

P7090058.jpg

 

P7090047.jpg

 

Kaukametsän musiikkiopisto.

PC060110.jpg

 

P7060035.jpg

 

Kaukavesi, uimahalli.

P7060004.jpg

 

P7060009.jpg

 

Aikaisempiin blogeihini olen poiminut kohtaamiani ilmiöitä Kajaanin katukuvasta ja tapahtumista. Tähän voisin liittää vielä muutamia viime aikojen kiinnostuksen kohteita. Reilu viikko sitten levittäytyi rauniolinnan ympäristöön kartanokimalaisen tarinaan tukeutuva luontotapahtuma. Vastaavanlainen luonnon monimuotoisuudesta kertova viihteellinen tietoisku on toteutettu Latviassa jo vuosien ajan. Konsepti näytti toimivan hyvin myös Kajaaninjoen rantatörmillä keräten tuhansia seuraajia. Koko viikonlopun kestävästä Luonnon konserttisali -tapahtumassa riitti ohjelmaa kaikille aisteille ja monenlaiseen makuun.

P8190048.jpg

 

Hauska yksityiskohta oli ottaa kukkien sidontatyöhön floristin sijasta taiteilija, jolloin kukkakimppuihin tulikin ripaus uudenlaista näkökulmaa. Kimppu, jolla onnittelin tuossa edellä Kajaania uudesta "Suomen kulttuuripääkaupunkitittelistä" on juuri luontotapahtumasta saatu. Ikimaailmassa en olisi keksinyt laittaa kimppuuni kirkkaan keltaista muovinarua somisteeksi, mutta olipas oiva tehokeino! 

P8200092.jpg

 

Taiteilija rakensi myös kukkivia taideteoksia ihmisistä, ja näin katutanssi sai ihan uutta ulottuvuutta.

P8200087.jpg

 

Pörriäishahmoja ja muita "eläimiä" liikuskeli alueella runsaasti. Helposti omaksuttavaa tietoutta luonnosta oli saatavilla, ja lapset saivat käsinkosketeltavaa tuntumaa luontomateriaaleihin.

P8200080.jpg

 

Myös tulevat taiteilijanalut pääsivät testaamaan luovia kykyjään mm. ruiskumaalausta kokeillen.  

P8200075.jpg

 

Kajaaninjokea on kesän mittaan koristanut teos, joka kuvastaa kuhmolaisen taiteilijan, Urho Kähkösen, näkemystä kimalaisesta. Teos on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Mielestäni volkkaripörriäinen hoksauttaa hyvin, että ihmisellä on vastuu ypäristöstään. Autovanhukselle on päässyt vahinko jo tapahtumaan eikä ruosteen etenemistä voi peruuttaa pirteällä värilläkään. Luonnon suhteen on syytä toimia, ennen kuin esim. terhakka kimalainen alkaa näyttää kuplavolkkariromun pienoismallilta.

P7080024.jpg

 

Tapahtuman aikaan nähtiin viimeisen kerran tälle kesälle demonstraatioesitys vanhasta tervankuljetusperinteestä. Ämmänkosken padon yhteyteen on rakennettu vanhan tervakanavan mukainen väylä, jota myöten 1800-luvun tervaveneet pääsivät turvallisesti silloisen vuolaan Ämmänkosken ohi viemään lastinsa Oulun.

P8200027.jpg

 

Sulkuportin aukaisun jälkeen vesi väylässä laski Oulujärven tasolle, jolloin veneet pääsivät jatkamaan kulkuaan kohti Oulun laivasatamaa.

P8200044.jpg

 

Elias Lönnrot toimi Kajaanissa läänin piirilääkärinä vuosina 1833 - 1853. Tuolloin hän suoritti useita runonkeräysmatkoja mm. Karjalan laulumaille. Kajaanissa ollessaan Lönnrot kokosi Kalevala -teoksen valmiiksi. Sen kirjan tiimoilta jatko onkin ollut maailmanlaajuista menestystarinaa.

Lönnrotin viljelytyökalujen varasto on säilynyt aikojen kulussa suhteellisen käyttökelpoisena. Nyttemmin se on kunnostettu Lönnrotin majaksi. Majan viereen on perustettu Eliaksen yrttitarha. Alueelta saa hyvät vinkit vaikka oman ryytimaan perustamiseen. Esitteesssä kerrotaan myös yrttien käyttötarkoituksista. 

P8260031.jpg

 

P8270048.jpg

 

P8260039.jpg

 

Runoilijamestari, Eino Leino, on syntyjään kajaanilainen. Paltaniemeen on rakennettu Eino Leino -talo, joka on suunniteltu Leinon aikoinaan asuttaman Hövelön talon mukaiseksi. Samassa rakennuksessa on asunut myös Elias Lönnrot kirjoittaessaan Kalevala -eeposta. Talossa on molemmista henkilöistä kertovat valokuvanäyttelyt ja muuta tuon aikaista esineistöä. Jokakesäinen Kajaanin runoviikko kumpuaa tietenkin näiden runoilijoiden juurilta, ja on 45 vuoden aikana kasvanut arvostetuksi sanan ja sävelen suurtapahtumaksi.  

P7050002.jpg

 

P7050003.jpg

 

Kajaanin teatteri tuottaa laadukasta näyttämötaidetta. ja teatteriin tullaan kauempaakin Suomesta. Tulevan syksyn esityslistalla näyttää olevan mielenkiintoisia teoksia, kuten ensi-iltansa 1.10. saava musikaali Zorro, ja Medusan huone 20.11. Minttu Mustakallion ja Ville Virtasen vierailuesitys on 13.11. Toivottavasti korona pysyy aisoissa niin, että esitykseet pääsevät toteutuman.

P8210037.jpg

 

Upeassa, Eino Pitkäsen suunnitelemassa, taidemuseossa oli esillä Marjatta Tapiolan härkä aiheisia maalauksia. Taiteilijaa on nuoruudesta asti kiinnostanut kreikkalainen mytologia Minotaurus -härkineen. Näyttelyn anti oli paikka paikoin hyvinkin pysäyttävä voimakkaine väreineen ja väkevine aiheen käsittelyineen. 

P8210025.jpg

 

P8210020.jpg

 

P8210005%20%281%29.jpg

 

P8210001%20%281%29.jpg

 

Kainuun Museon jatkuva näyttely luo kiinnostavan katsauksen Kainuun historiaan. Nyt, toisen kerroksen vaihtuvassa näyttelyssä 10.9.saakka voi tutustua, varsinkin lapsiperheitä kiehtovaan, Metsänpeitto -satumaailmaan. Tapahtumat vievät haltioiden ja maahisten salaiseen maailmaan, elinpiiriin, joka entivanhoina aikoina on koettu aivan todelliseksi metsäluonnoksi. 

P8290046.jpg

 

P8290001%20%281%29.jpg

 

P8290041.jpg

 

P8290032.jpg

 

P8290034.jpg

 

Kirjastolaitos on ollut meidän suomalaisten kulttuurinkehto. Toiminnan katsotaan alkaneen jo 1700-luvun Vaasasta. Alkuaan nähtiin kirjaston päätehtäväksi kansan sivistäminen, ja romaanin sai lainta, kun pyysi lisäksi tietokirjan. Sentään ihan pakkosivistämisestä ei tuolloinkaan ollut kyse, kun tietokirjaa ei tarvinnut viedä mukaansa, jos oli kovin pitkäkin matka kotiin ;)

Kajaanin kaupungin pääkirjasto on komea ja viihtyisä tiedon ja proosan pyhättö. Sieltä löytyy myös uusi, kiva yllätys, taidekuja. Nyt syksyllä kujalle on laitettu esittelyyn Kajaanin Kuvataiteilijat ry:n maalauksia.   

P8290011.jpg

 

P8290001.jpg

 

P8290002.jpg

 

P8290006.jpg

 

P8290007.jpg

 

Nyt kesän aikana Kajaanissa on ollut esillä valtava määrä erilaista kulttuuritarjontaa. Harmittamaan jääkin, kun on ollut mahdollisuus tutustua vain pieneen siivuun tästä runsaudensarvesta. Kuitenkin, jo pelkästään blogisivujeni katsauksista on helppo päätyä ajatukseen, että nykyisin me asutaan kulttuuriin profiloituneessa ja pienuudestaan huolimatta suuriin tekoihin pystyvässä kaupungissa.