Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 10. heinäkuu 2020

Kesä! :)

Upeaakin upeampi kesäkuu on takana. Viime vuosina ei ole ollut säiden haltijalla tapana toimittaa kauniita kesäkuun säitä ainakaan tänne Oulun korkeudelle. Nyt oli hellepäiviäkin vaikka muille jakaa, vai olisiko niitä kukaan enempää tarvinnutkaan. No, Lapissa olisi varmaan vielä ollut käyttöä muutamalle lisä lämpimälle. Pihakasvit ovat kilvan kukoistaneet, ja pörriäisillä on näyttänyt olevan hauskaa. Tosin, vähän vähemmällä sääskipopulaatiolla olisimme pärjänneet ihan hyvin.

Heinäkuu on alkanut hiukan viileämmissä merkeissä, mutta vesisateista ollaan kiitollisia yhdessä karrelle ruskettuneen pihanurmikon ja tietysti muunkin luontokasvillisuuden kanssa. Arvaan kyllä, että sääskiparvissa on silmäilty kiinnostuksella syntyviä vesilammikoita. Omasta kokemuksesta tiedän, että monilla heistä on jo valmiiksi tankattuna verivarastot uusien sääskisukupolvien tuotantoon. 

P6130044.jpg

 

Kesäkuun, ja itse asiassa koko kevään, suotuisat säät ovat toimineet osaltaan hyvinä korona-viruksen torjujina. Vilkaistaanpa tähän väliin pieni covid-19 päivitys.

Jopa Ruotsissa ovat tautitapaukset kääntyneet laskuun. Suomessa tarttuvuusluvut ovat pyörineet jo useamman viikon ajan 0-10 tapauksen tuntumassa. Tartuntojen kokonaismäärä on nyt 7300. Kuollemantapauksia on ollut 329. Rajoituksia on pystytty purkamaan hyvinkin paljon, ja heinäkuun lopulla jäljelle jäävät lähinnä yli 500 hengen yleisötilaisuudet, toki ihmisiä edelleen kehotetaan turvavälien ja hyvän käsihygienian käyttöön. Ravintoloiden rajoituksia höllennetään lisää 13.7. Tuolloin avataan myös matkustusrajoituksia EU-maihin siten, että lähinnä vain Ruotsin, Espanjan ja Ranskan rajoitukset jatkuvat entisellään. Hiukan ihmetystä herättää muiden maiden vapautuslistalla esim. Kiina.

Maailmalla muutoin on tautitilanne varsin synkkä esim. USA:ssa, Intiassa, Venäjällä ja Brasiliassa sekä yleensä Etelä-Amerikan maissa. Myös Afrikassa sairastuvuusluvut ovat kasvussa. Kaikkiaan virallinen tartuntaluku maailmalla on 12 miljoonaa tapausta. Se on syytä muistaa, että läheskään kaikki tartunnat eivä tule näkyviin virallisiin tilastoihin. Kuolleita on maailmalla tilastoitu 550 000 tapausta

 

Pihatunnelmaa omenapuun katveessa.

P6130025.jpg

 

Omenapuu on ollut suorastaan "kermavaahtokuorutuksen" peittämä kukkien runsaudesta.

P6120009.jpg

 

Niinpä olikin syytä toteuttaa perinteisesti omenan kukintaan ajoittuva täytekakku. Pakastimeen säästetään aina kakkutarpeisiin edellisvuoden ommppuhilloa. 

P6150021.jpg

 

Omenapuu näyttää päällepäin tyynen rauhallisuuden symbolilta, mutta todellisuudessa "tehdaslinjastot" käyvät täydellä teholla uuden omenasadon tuottamiseksi.

P6280015.jpg

 

Japanilaisesta hanami-juhlasta saimme pienen pientä esimakua, kun kirsikkapuumme tuotti jo parikymmentä kukkaa.

P6140006%20%281%29.jpg

 

Nyt näyttäisi siltä, että saamme myös muutaman kirsikan, mikäli räkättirastaat eivät ole meitä nokkelampia sadonkorjuuosaamisessaan.

P6280028.jpg

 

Norjanangervoilla on ehkä tavoitteena miehittää koko Suomi, tai ainakin meidän piha. Niiden kasvua ei tunnu hillitsevän mikään.

P6130076.jpg

 

Kartano- ja kuolanpioni pörhistyvät nekin vuosi vuodelta.

P6130007%20%281%29.jpg

 

P6110004.jpg

 

P6110015.jpg

 

Kevätakileija.

P6110040.jpg

 

Siperianunikoita.

P6120026.jpg

 

Ja lisää siperianunikoita. Valkoinen ei ole vielä kukassa.

P6110043.jpg

 

Pieni rypäs pääskynkukkaa on vuosien varrella säilynyt tallessa jossakin pensaiden katveessa. Nyt se pääsi paremmalle kasvupaikalle.

P6110039.jpg

 

Rajanaapurimme tontille on joskus kuulemma tuotu kieloa, ja se on pikkuhiljaa levittäytynyt meidänkin puolelle.

P6110009%20%281%29.jpg

 

Kielokasvustosta raskin ottaa jo muutaman varren maljakkoon tuoksumaan.

P6180030.jpg

 

Akileijaversioita myöhemmin kesällä.

P6180007.jpg

 

P6280035.jpg

 

Suikerovihma.

P6180001.jpg

 

Unelmatädyke.

P6180005.jpg

 

Loistotädyke.

P6270008.jpg

 

Laitoin leikkaamani juhannusruusut hetkeksi kastelukannuun viedäkseni ne myöhemmin sisälle. Keihäsmittari-perhonen keksi hankkiutua hienoon asetelmaan valokuvauttaakseen itsensä. Keihäsmittarin toukkalla on paha tapa herkutella koivun lehdillä. Runsaslukuisina esiintyessään toukat voivat parturoida koivun lehdettömäksi. Perhosen esiintymiskannat vaihtelevat vuosittain kuitenkin niin, ettei yhden kesän parturoinnista ole puulle juurikaan haittaa. Vakavammat seuraukset on tuntureilla toisinaan esiintyvistä suurista tunturimittariesiintymisistä. Niiden aiheuttama tuho voi näkyä vuosia hitaasti kasvavassa tunturikoivikoissa.

P6260054.jpg

 

Juhannusruusu.

P6260036.jpg

 

P6260040%20%281%29.jpg

 

P6230027.jpg

 

Tuoksuvadelma.

P6230026.jpg

 

P6230024.jpg

 

Ruohosipulin herkullisen kaunis kukka.

P6240011.jpg

 

Portaalle ostin pienen ja ahkerasti kukkivan ruusun.

P6250001.jpg

 

Petunia ajelulla.

P6250003.jpg

 

Isokukkainen petunia parvekelaatikossa.

P6240042.jpg

 

Atsalean kukintaa.

P6190006.jpg

 

Lapinvuokko.

P6100030.jpg

 

Pihanäkymää.

P6100033.jpg

 

Jalopioneiden kukinta on yksi puutarhan odotetuimmista tapahtumista. Nyt odotteluaika lyheni lähes parilla viikolla suotuisten olosuhteiden ansiosta.

P7030027.jpg

 

P7030008.jpg

 

P7030024.jpg

 

P6270074.jpg

 

P6300029.jpg

 

P6270070.jpg

 

Pohjantähti-ruusu.

P7030038.jpg

 

Karpaattienkello.

P7030061.jpg

 

Maksaruohoja. Osa niistä kukkii myöhemmin kesällä.

P7030042.jpg

 

P7030043.jpg

 

Päivänlilja.

P6300032.jpg

 

Päivänkakkara on mielestäni epäonnistunut nimivalinta tälle kauniille ja ahkeralle kukkijalle. Esim. englannin kielinen nimi, daisy, kuulostaa tälle kukalle huomattavasti soveltuvammalta  nimeltä. Daisy on yleisesti käytetty etunimi tyttölapsille, kun taas yhdestäkään Päivänkakkara-nimisestä henkilöstä en ole koskaan kuullut puhuttavan.

P7010004%20%281%29.jpg

 

Tarhakullero.

P6280029.jpg

 

Ahkeraliisa.

P6270081.jpg

 

Alkukesästä kukkaan puhjennut keltavuokko. Se on laajentanut reviiriään huomattavasti vuosien saatossa

P6010029.jpg

 

P6010032.jpg

 

Kääpiömantelin herttaisen pinkit kukinnot.

P6020006.jpg

 

P6020009.jpg

 

Punaruusujuuri.

P6030005.jpg

 

Voikukalla aterioiva valtava kimalainen saattaa olla kuninkaallista sukua, sillä kokonsa puolesta sen voisi hyvinkin arvella olevan kuningatarkimalaisen.

P6030013.jpg

 

Viime postauksessani arvelin katajalla olevan paksun pääjuuren, kun en vähällä kummalla saanut juurakkoa inahtamaankaan. Katkomalla juuria verso versolta sain juurakon lopulta nostettua kottikärryn kyytiin. Sain todeta, että katjalla ei ole pääjuurellista kasvutapaa, vaan siltä löytyy sitkeääkin sitkeämpi hajajuuristo.

P6020015.jpg

 

Puutarhurin täsmällisestä värisilmästä kertova tulppaanipenkki korostamassa Oulun kaupungintalon komeaa julkisivua.

P6060004.jpg

 

Kesäpäivänseisauksen iltana 21.6. vahdin auringonlaskua tarkasti saadakseni tallennettua kamerallani vuoden pisimmän päivän illan. Tämä kuva on auringonlaskun virallisesta hetkestä Oulussa klo 00.22, siis jo 22.6 puolella.

P6220169.jpg

 

Parikymmentä minuuttia aikaisemmin aurinko katosi puuston taakse kuvauspaikkani kohdalla. Noin 2 tuntia huilailee aurinko horisontin alla, kunnes ryhtyy taas pikku hiljaa päivän töihin. 

P6220102.jpg

 

Auringonlaskun vastaisessa suunnasssa yötaivas heijasteli upeita violetin sävyjä.

P6220155.jpg

 

Pilviverhot auringon edessä voivat tuottaa myös katseen vangitsevia näkymiä.

P6230010.jpg

 

Synkät pilvet saavat aikaan taas ihan erilaisia tunnelmia.

P7020010.jpg

 

P7020013.jpg

 

Sopiva pilveily voi tuoda esiin hyvinkin heleitä värejä.

P6240045.jpg

 

Tarvittaessa aurinko voi maalata kultapensselillä koko taivaanrannan.

P6080043.jpg

 

Erityisen helteisen päivän iltana ymmärsin miksi oli ollut niin kuumaa - lämpöä oli tuotettu kahden auringon voimalla ;)

P6270015.jpg

 

Sateen kaarisilta rannassa.

P6080037.jpg

 

Pilven ja sateenkaaren värileikkiä.

P6080050.jpg

 

Väripaletti lähempää.

P6080034.jpg

 

"Kultasiipisten" lintujen parvi ilta-auringossa. Ehkä ne olivat lehahtaneet saateenkaaren päästä, jossa on aina arveltukin olevan aarteen.

P6080025.jpg

 

Auringon valokiilassa tanssi satojen, jollei tuhansienkin itikoiden parvi. Toivottavasti nämä kaikki hyönteiset eivät ole verenhimoista lajia.

P6160062.jpg

 

Komea rusakkopupu halusi tehdä tuttavuutta, mutta...

P6130059.jpg

 

jänö tuli toisiin ajatuksiin ja loikki pienen aasinvarsan näköisenä tiehensä.

P6130062.jpg

 

Sorsaäiti nukutteli lapsiaan rantaruovikon reunassa.

P6260059.jpg

 

Mutta mitä ihmettä, sorsaisä nukkui täydessä unessa kolmen metrin päässä toisen lapsikatraan kanssa.

P6260055.jpg

 

Sain naapurilta ruisleipätaikinan juuren. Siitä lähtien meillä onkin syöty maailman parasta ruisleipää (ainakin omasta mielestä). Tosin, ensimmäisellä leivontakerralla en oikein uskonut, että taikinan kohotusvaiheilla on niin suuri merkitys ruisleivän teossa. Toisella kerralla maltoin käyttää riittävästi aikaa kaikkiin nostatusvaiheisiin, ja leivästä tuli lähes täydellistä. Näiden reikäleipien paistoon ei tarvita edes leivinuunia, vaan ihan perus sähköuuni riittää. Juuren tekoonkin löytyisi netistä hyviä ohjeita.

P7020004.jpg

sunnuntai, 31. toukokuu 2020

Pihaan tuli kevät ja samantien kesäkin

Pitkän viileän jakson jälkeen kevät ryöpsähti kerralla maisemaan ja samantien teki tilaa välittömälle kesän tulolle. Oulussa mitattiin 24.5. tämän kevään Suomen lämpöennätys 21,9 astetta. Siitä lähtien on ollut kohtuullisen lämmintä, ja ensi viikolle lupaillaan jo hellelukemia. Pihatöissä saa pitää kiirettä, että kukkapenkkien kunnostustöissä pysyy kasvien kevätryntäyksessä mukana.

Tähän väliin voisi kuitenkin tehdä taas pienen koronapäivityksen, kun on aina niin kätevää myöhemmin käydä täältä vilkaisemassa mitä tautiepidemian tiimoilla on tapahtunut aiemmin.  

Lämpimien säiden arveltiin taltuttavan koronataudin leviämistä, kuten nyt näyttää tapahtuneenkin. Monin paikoin Suomessa ei ole ilmennyt lainkaan uusia sairaustapauksia ja pääkaupunkiseudullakin hyvin maltillisesti. Niinpä koulut avasivat ovensa pariksi viikoksi toukokuun loppuun, tosin tiukoin hygienia- ja etäisyydenpito-ohjeistuksin. Ravintolat aloittavat kesäkuun alussa toimintansa myös tietyin rajoituksin. Ravintoloitsijoiden ja asiakkaiden keskuudessa on herättänyt närää, että ravintolatoiminnassa ei voitu ottaa huomioon alueellisia eroja. Monilla paikkakunnilla ei tautia ole esiintynyt viikkoihin ja joillakin ei ollenkaan. No, nyt mennään kaikkialla toistaiseksi Uudenmaan tilanteen mukaan, mutta asiaa sentään tarkistetaan juhannusviikolla. Ravintoloitsijoiden närkästyksen ymmärtää, kun heidän ala oli ainut, joka epidemian alettua määrättiin totaaliseen kieltoon, ja ilmeisesti he ovat saaneet tosi nihkeästi hallituksen yrittäjille myöntämiä tukipakettejakaan.

Ruotsin tilanne on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan, kun kuolleisuusluvut ovat lähteneet nousuun entisestään. Yhden viikon aikana on koronakuolemia tullut 358 uutta tapausta (koko aikana yli 4200), kun suomalaisia on tautiin kuollut koko epidemia-aikana 320 henkeä. 

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoo, että heillä on toimittu tieteen viitoittamalla tiellä. Varmasti kaikki maat pyrkivät toimimaan mahdollisimman tieteelliseltä pohjalta. Tieteen puitteissa vain risteilee monenlaisia polkuja kuljettavaksi.  Suomessa lähdettiin hetkeksi Ruotsin viitoittamalle polulle (vaikka virallisesti ei laumaimmuniteettiin pyrkimistä myönnetty). Meidän onneksemme olimme epidemian levinneisyydessä pari viikkoa lähi naapureita jäljessä, jolloin meille jäi mahdollisuus tarkistaa minkälaisia vaihtoehtoja maailmalla oli tarjolla. 

Ruotsin valtionepidemiolgi Anders Tegnell oppeineen nousi aluksi kansalaisten keskuudessa suureen suosioon, ja ihmiset ovat hankkineet jopa tatuointeja hänen innoittamanaan. Hallitus uskoi Tegellin mukaisesti laumaimmuniteetin kehittymiseen mutta samalla myös siihen, että pitämällä yhteiskunta mahdollisimman avoimena voitaisiin pitkässä juoksussa minimoida sosiaalisten ongelmien kehittymistä ja ennen kaikkea vältää talouden romahtaminen. Nyt Tegnell myöntää, että laumaimmuniteetti ei ole toteutunut lähellekään oletusten mukaisesti. Toukokuussa piti Ruotsissa olla 30-40% suoja kehittyneenä, mittausten mukaan on saavutettu 7% immuniteetti.

Tulevaisuus näyttää miten vapaa liikkuvuus on ylläpitänyt ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tilaa, miten talous tulee kehittymään ja joutuuko Ruotsi nyt ehkä tiukentamaan rajoituksia. Vielä yksi huolestuttava piirre löytyy Ruotsin kuolleisuustilastoista - yli 90% kuolleista on yli 70 vuotiaita. 

Muualla maailmassa koronaepidemia on leviämässä huolestuttavalla vauhdilla esim. Latinalaisessa Amerikassa. Laantumisen merkkejä ei näy USA:ssakaan ja Venäjän tilanteesta ei kukaan voi sanoa mitään varmaa. Tautiin kuolleiden viralliset tilastoluvut ovat koko maailman osalta tällä hetkellä 371282, vaikkakaan yleisesti ei uskota kaikkien koronaan kuolleiden tietojen kirjautuvan tilastoihin. Aasian maissa tilanteen katsotaan jo helpottaneen, jos uudesta tautiaallosta ei myöhemmin nouse uutta epidemiaa. 

 

Tarhakylmänkukka parhaassa loistossaan. 

P5300004.jpg

 

Pieni ja kaunis posliinihyasintti.

P5150023.jpg

 

Idänsinililja on lähtenyt hiljalleen leviämään pihassa.

P5240003.jpg

 

Näsiä.

P5150004.jpg

 

Näsiän herkkää väriskaalaa auringossa haalistumisesta huolimatta.

P5250014.jpg

 

Kevätkaihonkukka.

P5270077.jpg

 

Keltavuokko aikoo valloittaa koko tontin.

P5300028.jpg

 

Hauska pieni käenkaali.

P5300025.jpg

 

Kaukasianpitkäpalko.

P5280011.jpg

 

Idänruusujuuri nuppuvaiheessa.

P5280006.jpg

 

Vuorenkilpi.

P5310001.jpg

 

Siperianunikko.

P5310005.jpg

 

Kääpiömantelin pinkit kukat aukeavat pian.

P5310004.jpg

 

Kattomehitähdellä on kaunis lehtiruusuke.

P5280009.jpg

 

Katajan alku oli aikoinaan tosi söpö, mutta nyt se yli kaksimetrisenä sai kaatotuomion. Sahasin poikki kuusi ranteen paksuista tiukkaakin tiukempaa oksanhaaraa.

P5300018.jpg

 

Ongelmaksi nousi miten saada sitkeän katajan vielä sitkeämpi juurakko pois maasta. Sain katkottua pintajuuria, mutta kataja taitaa olla enemmän sukua kuuselle kuin männylle. Arvelisin, että sillä on maan alla vielä paksu pääjuuri kuten kuusella. Siis hikinen savotta tässä odottaa.

P5300010.jpg

 

Nämä keväisen vienot silmut ovat karuudessaan kovin kuvauksellisia.

P5130004.jpg

 

Syötävän kaunis voikukka. Sen kaikki osat ovat syötäväksi kelpaavia ja tietysti terveysvaikutteisia.

P5270068.jpg

 

Rentukkaniitty.

P5290043.jpg

 

Ilta-auringossa rentukat muuttuvat kultaisiksi.

P5300065.jpg

 

P5260060.jpg

 

Ketunleipää kannattaa myös ihmisen maistaa.

P5310006.jpg

 

Västäräkin näkee harvoin puunoksalla. Tässä tapauksessa västäräkkipari oli juuri saapunut pitkältä muuttomatkaltaan, ja toinen linnuista aterioi pihanurmikollamme. Toisella västäräkillä oli vartiointivuoro, ja se lennähti välittömästi omenapuunoksalle varoittamaan kumppaniaan, jos tulin kameroineni liian lähelle.

P5050004.jpg

 

Kaksi pitkäkaulaista pariskuntaa rantamaisemassa.

P5290020.jpg

 

Fasaanikukko ja...

P5260010.jpg

 

hänen rouvansa.

P5260008.jpg

 

Vakituiset pihapiirimme asukkaat, harakka ja fasaani, näyttävät tulevan hyvin toimeen keskenään.

P5260017.jpg

 

Tiira iltalennolla.

P5250080.jpg

 

Siivet korkeuksissa.

P5260039.jpg

 

Erehdyttävästi linnunmunaa muistuttava kivi rantaruovikossa.

P5250038.jpg

 

Noin 5-8 cm pikku kalat innostuivat polskimaan tyynessä venevalkamassa. Näky oli uskomaton, kun hyppeleviä kaloja näytti olevan satamäärin liikkeellä.

P5300007%20%281%29.jpg

 

P5300023%20%281%29.jpg

 

Kauempana merenrannasta perhokalastaja oli kokeilemassa onneaan isompien kalojen toivossa.

P5310016.jpg

 

Kuivasojan ranta on luonnontilaista kulkumaastoa.

P5310009.jpg

 

P5310010.jpg

 

P5310011.jpg

 

Tyynenä iltana pilvet heijastuvat upeasti merenpinnasta.

P5080028.jpg

 

Joskus auringonlasku hohtaa hopeana...

P5260031.jpg

 

joskus kultana.

P5250132.jpg

 

P5250094.jpg

 

Onko auringon korona joutunut karanteenin kaltaiseeen tilanteeseen? 

P5120008.jpg

 

Vanhan Pateniemen sahan rantaan nousee uusia asuntoja merimaisemasta pitäville.

P5120005.jpg

 

Heti jäidenlähdön jälkeen pääsin kuvaamaan vielä rannassa kimmeltäviä pilliintyneitä kevätjäitä. Auringonlaskussa jäät heijastelivat sykähdyttäviä värisävyjä.

P5090024.jpg

 

P5090006.jpg

 

P5090053.jpg

 

P5090064.jpg

 

P5090034.jpg

 

Saintpauliarivistö ikkunalaudalla.

P5070001.jpg

 

P5280038.jpg

 

Koronakaranteenissa tehtiin vielä yksi 1000 palan palapeli.

P5110007.jpg

 

Välillä tuntuu mukavalta tehdä 350 palan palapeli. Eipä ollut ihan helppo sekään. Vaikeus onkin enemmän kuviossa ja väreissä. Lasten vanhasta pelistä on näköjään kadonnut muutama pala.

P5200005.jpg

 

Vitriinistä siirsin olohuoneen pöydälle aikoinaan Kreetalta ostetun saviruukun. Ruukku on joskus ollut lainassa tuttavapariskunnan hääpöytäkoristeena, siis sarjassa jotain sinistä, jotain lainattua...

P5180049.jpg

 

Uutta hillasatoa odotellessa siivottiin pakastinta tyhjemmäksi. Toivottavasti operaatio ei ollut liian optimistinen, vaan hilloja todella saataisiin myös tänä kesänä.

P5030013.jpg

 

Tämän ilta-auringossa kylpevän sydänkiven myötä toivotan hyvää kesää kaikille sivustollani vieraileville <3

P5250070.jpg

keskiviikko, 29. huhtikuu 2020

Korona-päivitys

Reilu kuukausi on Suomessa eletty varsin massiivisten rajoitusten puitteissa. Taudin levinneisyys- ja kuolemantapausluvut ovat tänä aikana maltillistuneet siinä määrin, että Uudenmaan karanteenista on luovuttu. Joidenkin tahojen mielestä taudin rajoittamisessa on onnistuttu liiankin hyvin, mikä enteilisi tautihuipun siirtymistä jopa syksyyn, jolloin taas taloudelliset haittavaikutukset pääsisivät kasvamaan. Hallitus antaa tällä viikolla päätöksensä mahdollisesta koulujen avaamisesta ja asteittaisista muista höllennyksistä.

Pohjoismaiden tautitilastot 28.4. kertovat Ruotsin erikoisesta tilanteesta verrattuna muihin maihin. Viralliset tartuntatapaukset Ruotsissa ovat 19 621, Tanskassa 9 038, Norjassa 7 619 ja Suomessa 4 745. Kuolemantapauksia on Ruotsissa 2 355, Tanskassa 434, Norjassa 206 ja Suomessa 199. Kuolemantapauksia on Euroopassa 119 483 ja maailmalla kaikkiaan 202 846.

Suomen kokoisessa Uusi-Seelannissa on alusta lähtien noudatettu tiukempia rajoitustoimia, kuin Suomessa. Tilastoluvut kertovat tartuntoja olevan 1472 (testaus on kattavampaa, kuin Suomessa), ja viruksesta johtuvia kuolemantapauksia on 19. R0-luku on laskenut 0,4:ään, mikä kertoo, että yksi sairastunut ihminen tartuttaa n. puolikkaan henkilön. Suomen R0-luku on laskenut alle yhteen. Ruotsin vastaavaa ajankohtaista lukua en ole nyt nähnyt, mutta kuun alussa se on ollut huikeat 2,46.  

Uusi-Seelannissa eri ikäryhmien sairastuvuus näyttää olevan suurinta 20-29 -vuotiailla, minkä vuoksi kuolleisuusluvut jäävät alhaisiksi. Vanhainkoteihin korona ei ole levinnyt ollenkaan. Suomessa eniten sairastuvat 50-59 -vuotiaat. Suomessa on runsaasti kuolemantapauksia ikäihmisten hoitokodeissa, joskin Ruotsissa tämä ongelma on vielä suurempi.

Uusi-Seelanti näyttää selvinneen erinomaisesti taudin rajoitustoimissa. Mitä sitten tapahtuu, kun maan rajat on joskus avattava, varsinkin jos rokotetta ei siihen mennessä ole onnistuttu kehittämään? Talouskehitys on vedetty tiukille siellä kuten Suomessakin. Ruotsissa taas on menty talouspolitiika edellä uhraamalla tuntuvasti ihmishenkiä. Ruotsin strategia yllättää sikäli, että olemme tottuneet pitämään naapurimaatamme demokraattisena hyvinvointivaltiona, jossa arvomaailmaan kuuluu elämän kunnioittaminen keskeisenä periaatteena. 

Asiantuntijat näyttävät olevan yhtä ymmällään koronatilanteesta, kuin me tavalliset kansalaisetkin. Eriäviä mielipiteitä tuntuu olevan yhtä paljon, kuin arvovaltaisia lausuntojakin. Aika näyttää mikä sattumanvaraiselta vaikuttava strategiavalinta on osunut parhaiten oikeaan. Tällä hetkellä maailman tilanne näyttäisi rauhoittuvan varsinaisilla epidemia-alueilla, vaikkakin uusia tautipesäkkeitä syntyy kaiken aikaan, juuri nyt esim. Brasiliassa. 

Tavallisen kansalaisen on viisainta vain keskittyä hoitamaan oma osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisen riski-iän kynnyksellä haahuilevan kansalaisen ei pidä panikoitua kaupan kassajonossa kuvittelemaan, että on joutunut jotenkin venäläisen ruletin pyörteisiin, kun joku kiireinen asiakas tuppautuu lähietäisyydelle. Itsellä on edelleen kaikki mahdollisuudet yrittää toimia viisaasti koronaviruksen vastaisessa taistelussa, vaikkapa sitten valitsemalla rauhallisemman näköisen kassajonon (kaupassahan on joka tapauksessa käytävä). Toimivaa koronarokotetta odotellessa kannattaa pitää pää kunnossa, sillä mielenterveysongelmiin ei taida olla edes kehitteillä rokotetta.      

Hiljaista on Oulussa, 200 000 asukkaan kuntakeskuksessa. Maanantaiaamuna klo 10 jälkeen ei juurikaan löytynyt kanssakulkijoita kameran kantamasäteelle. 

P4270002.jpg

 

Perinteiselle treffipaikalle, graniitipallon luokse, on sentään joku sinnikäs sopinut tapaamisen.

P4270004.jpg

 

Toripoliisipatsaalla on varmasti uransa hiljaisimmat kuukaudet meneillään. Nytkään ei näy ketään koko torialueella.   

P4270009.jpg

 

Ei ihme, että polliisilla on hiukan totinen ilme. Tämän oululaisen suosikkipatsaan on veistänyt Kaarlo Mikkonen vuonna 1987, ja kuulemma esikuvan mukaisesti. Muutama vuosikymmen sitten toripoliisin tehtävä oli valvoa järjestystä nimenomaisesti juuri torialueella. 

Toripolliisi.jpg

Oulusta löytyy myös toinen merkittävä poliisimies. Petrus Schroderus kajautti komeasti Rakastan elämää -laulun Oulun poliisilaitoksen facebook -sivulla. Ihmiset ovat kokeneet tunteikkaan esityksen tuoneen lohtua näihin murheellisiin aikoihin. Muutamassa päivässä video keräsi parin miljoonan kuulijakunnan. Petrukselle on sadellut keikkapyyntöjä, ja jopa levytyssopimusta on ollut tarjolla. 

 

Satunnainen kulkija sai hieraista silmiään autiomaahan ilmestyneen keitaan äärellä. Tarjolla olisi takeaway -grilliruokaa, -kahvia ja -jäätelöä.

P4270008.jpg

 

Merenrantakaupungista löytyy aina lisäavaruutta rantamaisemasta. Letonniemen suojelualue on vajaan 10 km:n päässä keskustasta. Niemen kärjessä sijaitsee Piispanleton lintutorni ja tulistelupaikka. Alueella kiertelee 2,7 km:n polku, jonka varrella voi perehtyä maankohoutumisilmiöön ja alueen luontoon. 

P4230004.jpg

 

Pitkospuut houkuttelevat tutustumiskierrokselle.

P4230007%20%281%29.jpg

 

Korona-aikana on ilmestynyt nalleja parvekkeille ja ikkunoille lapsia ilahduttamaan. Myös meidän portaalle istahti nallukka pöllöystävä seuranaan.

P3300005.jpg

 

Näinä liikkumisrajoitusten aikoina on joutunut miettimään tarkempaan ajanvieton vaihtoehtoja. Onneksi juuri ennen rajoituksia olin ennättänyt lainata meille kirjastosta pinon mielenkiintoisia kirjoja. Olen löytänyt myös kirjastojen e-kirjat ja äänikirjat. Valikoimia löytyy tietysti myös monilta kaupallisilta sivustoilta. Prodcastit tarjoavat monipuolisesti kiinnostavaa kuultavaa. Olen selaillut eri taidetalojen ja kirjankustantamoiden nettisivuja ja esim. Kansallisgallerian sivuilta löytyy Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin kokoelmia. Suomen kansallisoopperan sivuilta pääsee seuraamaan vaihtuvia ooppera- ja tanssiesityksiä. Ulkomaiset oopperatalot tarjoavat lisää materiaalia. Tänään, kansainvälisenä tanssinpäivänä ohjelmatarjonta vain runsastuu. 

 

Luonto on tarjonnut oman taidenäyttelyn uskomattoman hienoina auringonlaskuina.

P4050022.jpg

 

P4050001.jpg

 

P4210079.jpg

 

P4210019.jpg

 

P4210011.jpg

 

P4200087.jpg

 

Yhtenä iltana pilvipunerrusta riitti harvinaslaatuisesti koko taivaankannen yli.

P4200024.jpg

 

P4200020.jpg

 

P4200002.jpg

 

Iltahämärissä laivaliikennettä pohjoisen suuntaan.

P3300039.jpg

 

Rantarailoon kuvastui auringonlaskun värejä.

P4200006.jpg

 

Rantatiellä oli nyt vaaleanpunainen tunnelma.

P4210081.jpg

 

Tänä keväänä pulmuset ovat muuttaneet pohjolaan valtavissa parvissa. Hailuodossa on nähty useiden kymmenien tuhansien pulmusparvia. Meidän rantaan pyrähti pari sataa valkohohtoista pikkulintua.

P4200044.jpg

 

Taisin mennä liian lähelle parvea, ja linnut lehahtivat suoraksi riviksi muutaman metrin päähän odottamaan poistumistani rantakaislojen herkkupöydiltä. 

P4200036.jpg

 

Joutsenet ovat myös palailemassa etelänmailta.

P4210030.jpg

 

Kurkiauran puolikas tähyää pesimäalueitaan.

P4200011.jpg

 

Marraskuun kaktukset näyttävät nyt ottavan tavakseen kukkia myös keväällä.

P4040078.jpg

 

P4040079.jpg

 

Tähän aikaan saintpauliat heräilevät talvilevoltaan.

P4280010.jpg

 

P4280006.jpg

 

P4280011.jpg

 

Pääsiäistä voitaisiin muistella vielä sen verran, että taputtelin mignonmunille servettikattauksen pintaan. Pienen hetken ne jopa ennättivät koristamaan pääsiäispöytää. 

P4040009.jpg

 

Rantapolulle oli joku keksinyt loihtia kivan virpomisoksan ohikulkijoiden piristykseksi. Korona-vaaran vuoksi ei lapset päässeet tänä vuonna toteutumaan perinteistä virpomistraditiotaan. 

P4230015.jpg

lauantai, 28. maaliskuu 2020

Virus vastatuulessa

Edellisen blogini aikoihin ei ollut aavistustakaan minkälaiseksi maailman meno voi kuukaudessa muuttua. Kiinalainen koronatauti mainittiin kyllä jo tuolloin uutisotsikoissa. Virustaudeista oli vuorossa COVID-19 (sanoista: corona, virus, disease), erotuksena muista koronataudeista, joita ovat aikaisemmin olleet esim. SARS ja MERS. Meidän perheellä on hyvin muistissa nimenomaan SARS -epidemia keväällä 2003. Koimme tuolloin melkoisen säikähdyksen, kun tyttäremme oli kaudella 2002-2003 omasta työpaikastaan virkavapaalla vieraillen Honkongin baletissa. SARS ryöstäytyi kevätkaudella juuri Hokongista ja näytti uhkaavasti lähtevän leviämään maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Kiinan viranomaiset suhtautuivat aluksi virukseen salaillen ja vähätellen sen vakavuutta. Viimein siellä kuitenkin ryhdyttiin tautia torjumaan. Lopulta myös balettitalo lopetti näytöksensä, ja tytär perheineen pääsi onnellisesti palaamaan kotisuomeen. Vähitellen SARS laantui eikä lopulta yltynyt suuremmaksi epidemiaksi.

Tammikuussa, COVID-19 taudin levitessä Kiinan Wuhanista osattiin meillä arvailla, etteivät kiinalaiset välttämättä nytkään tule kertomaan ihan koko totuutta maailmalle, mutta että tautitilanne ennätti ryöstäytymään tähän mittakaavaan ihmetyttää kyllä. Maailmalla virus on levinnyt kiihtyvällä tahdilla ja valtavalla volyymilla. Suomessa virallisia (= testattuja) tautitapauksia on jo 1041. Testaamattomia tapauksia uskotaan oleva 10-30 -kertainen määrä. Tehohoidossa on 32 potilasta, ja kuolemantapauksia on tätä kirjoittaessani 7. Uudenmaan johtaessa selkeästi tautitilastoja se on päätetty eristää liikkumisrajoituksin muusta Suomesta. Ikäihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat kansalaiset muuallakin Suomessa on pyritty suojaamaan karanteenin kaltaisilla toimenpiteillä, koulut on suljettu jne. Rajoituksilla pyritään tasaamaan tautihuippua, jolloin hoitokapasiteetti tulisi pidemmällä sairastavuusjaksolla riittämään paremmin kaikille hoitoa tarvitseville. Muun maailman ja varsinkin Italian ja Espanjan järkyttävät sairastavuus- ja kuolleisuusluvut ovat saaneet Suomen viranomaiset ja päättäjät lopulta järeisiin toimiin. 

Hallitustamme moititaan hitaasta reagoinnista tautitilanteessa, moititaan hallituksen jäsenten kokemattomuutta jne. Ehkä meidän pitäisi kohdentaa moitteet itseemme, mehän olemme päättäjämme ihan itse valinneet. Vaalien aikaan ei kylläkään arvattu, että valitsemme tällä kertaa juuri kriisiaikojen hallintokoneistoa, kristallipalloa kun ei ollut saatavilla. Mutta, näillä nyt mennään. Se mitä me yksittäiset kansalaiset voidaan tässä tilanteessa tehdä on hoitaa oma tonttimme mahdollisimman hyvin. Luotetaan siihen, että meidän virkamiehistämme, asiantuntijoistamme ja päättäjistämmekin löytyy riittävä määrä viisautta ja jämeryyttä laatia järkevät menettelytavat tässä tilanteessa. Meillä kansalaisilla itsellämme on vastuullinen paikka hoitaa koko yhteinen ongelmamme kuntoon noudattamalla pilkuntarkasti annettuja ohjeita. Eikän toki meillä muuta vaihtoehtoa edes ole.

Eristysolosuhteissa ja karanteenin kaltaisessa tilanteessa eläminen ei kuitenkaan tule olemaan helppo juttu. Tilanne kysyy ihmiseltä nimenomaan sopeutumiskykyä, kykyä hyväksyä uudet haasteet ja käydä niihin käsiksi. On oivallettava, että stressata ei kannata sellaisen vuoksi, mitä ei kuitenkaan voi muuttaa. Energia pitää suunnata pohtimiseen miten olosuhteitaan voi helpottaa. Ei jäädä miettimään mitä puuttuu, vaan ymmärretään, että mahdollisuuksia on, kunhan ne vain kaivetaan esiin. Kotona pystyy puuhastelemaan monenlaista, mutta ulkonaliikkumiskieltoakaan ei ole vielä määrätty. Itse suuntasin askeleeni merenjäälle lähes myrskylukemissa puhaltavaa tuulta päin. Sen olivat hoksanneet monet muutkin kanssakulkijat, ja meillä kaikilla oli neliökilometreittäin virusvapaata hengitystilaa auringonpaisteisessa ulkoilmassa. Aurinko ja tuuli pyyhkäisivät myös sen hetkiset virusajatukset mennessään.   

P3270029.jpg

 

Meren jäällä oli monenlaista kulkijaa. Kalastajia liikkui pulkkineen ja vieheineen.

P3260020.jpg

 

Potkukelkka oli oiva menopeli. Varjoliitimellä näytti olevan vauhtia ja vähän vaarallisiakin tilanteita.

P3220031.jpg

 

Autoja oli jäällä runsaasti vielä 23.3. Neljä päivää myöhemmin autot oli jätettävä rantaan veden noustua jään päälle.

P3220024.jpg

 

P3220033.jpg

 

P3260030.jpg

 

P3260029.jpg

 

Yöpakkasten ansiosta suksi kulki eikä jäällä tarvittu aurattuja latuja. 

P3220038.jpg

 

Moottorikelkat ovat vakiokulkuneuvoja talvisella merellä.

P3220057.jpg

 

Olisikohan tämä liikkumisväline nimeltään jollakelkka.

P3270018.jpg

 

Vähän harmittaa, kun meidän perhe ei ole tullut poimineeksi pilkkimistä harrastusrepertuaariin, vaikka tässä on asuttu kala-apajien äärellä vuosikymmeniä.

P3260056.jpg

 

Verkkopyyntikin voisi olla mielenkiintoista.

P3260042.jpg

 

Kalastaja oli jättänyt muutaman lahnan(?) juuri muuttomatkaltaan palanneille lokeille.

P3260040.jpg

 

Odottelin hetken, josko olisin saanut lähikuvan lokeista kala-ateriansa äärellä, mutta kovin olivat ujoja siivekkäitä. Voivatkohan nämä edes olla samoja lintuja, jotka myöhemmin kesällä nappailevat torinrannassa ihmisten lohivoileivät käsistä.

P3260081.jpg

 

Jouduin menemään yli 50 metrin päähän ennen kuin lokit uskaltautuivat laskeutumaan edes lähelle saalistaan.

P3260069.jpg

 

Myöhemmin, kun jäällekulku vaikeutui oli rannassamme 38 autoa parkattuna.

P3260014.jpg

 

Näistä pienistä railoista nosti vauhdikas länsituuli veden jäänpinnalle. Hetkessä oli hyvät hiihtomahdollisuudet vaihtuneet vesikeliksi.

P3260067.jpg

 

P3270042.jpg

 

Veden nouseminen jäänpinnalle tuotti kuitenkin upean taidenäyttelyn rannan tuntumaan. Yöllä jäätynyt vesikerros muovaili mitä hienoimpia jääkuvioita ihailtavaksi.

P3270035.jpg

 

P3270044.jpg

 

P3270037.jpg

 

P3270055.jpg

 

P3270057.jpg

 

P3270046.jpg

 

P3260034.jpg

 

P3260032.jpg

 

P3220051.jpg

 

P3220043.jpg

 

P3220004.jpg

 

Tuulen suunta vaihtuu taas puhaltelemaan pohjoisesta, jolloin veden voisi odottaa vetäytyvän railoista takaisin jääkannen alle. Yöpakkasiakin on luvassa, joten merellä säilynee edellenkin hyvät ulkoiluolosuhteet.

P3220005.jpg

 

Lähellä polveileva Kuivasoja oli saanut runsaiden vesisateiden myötä joen kaltaista ulottuvuutta äyräisiinsä.

P3210011.jpg

 

P3210001.jpg

 

Raitapaju peilasi vedenpinnasta "korvakorujaan", jotka se oli säästänyt edelliskauden kukinnoistaan.

P3210015.jpg

 

Tänä talvena piti olla varsin nopea onnistuakseen kuvaamaan harvinaiset hetket, kun maisema näytti oikeasti talviselta.

P3130006.jpg

 

P3130015.jpg

 

P3130029.jpg

 

Pajunkissat heräilivät kehräämään kevätauringossa.

P3120020.jpg

 

P3120026.jpg

 

Tikka oli ottanut selvää tämän lounasravintolan ruokalistasta.

P3270008.jpg

 

Fasaani tepasteli pihassamme ylväin askelin. Ehkä sillä on jossakin geenimuistin sopukoissa mielleyhtymä ajoista, kun me ihmiset suhtauduimme lintupopulaatioon vähän pelonsekaisin tuntein. Silloin oli huolta maailmalla leviävästä lintuinfluenssasta. 

P3270064.jpg

 

Kylmän jakson vuoksi oli näsiä siirtänyt liian varhaista kuinta-aikatauluaan tuonnemmaksi. Nuppujen kehitys on pysähtynyt kuukauden takaisiin asemiin.

P3120038.jpg

 

Omenapuun silmut ovat myös odotuskannalla.

P3270069.jpg

 

Joku oli keksinyt ripustaa ostoskeskuksen puihin pieniä yllätyksiä ohikulkioiden silmäniloksi.

P3190006.jpg

 

P3190007.jpg

 

Kylvin herneenversot lisättäviksi leivän päälle ja salaatteihin.

P3180004.jpg

 

Keräsin säästämäni nahkanpalat nurkista kuljeksimasta, kokosin niistä taulun. Halusin jättää taustalle runsaasti vaalean beigeä nahkaa näkyviin, onhan kyseessä sentään entinen, täysin palvellut, nahkatakkini.

P3220086.jpg

 

sunnuntai, 23. helmikuu 2020

Vaihteeksi kunnon askartelusessiot

Viime viikkoina on tullut reissailtua suomenmaata sekä pituus- että poikittaissuunnassa. Ensiksi muutaman päivän junareissu Helsinkiin ja sitten 400 km keikka anoppilaan. Taas auton rattiin ja Helsinkivisiitti toi 1200 ajokilometriä sekä lisäksi Espoon ja Helsingin välisissä ruuhkissa lapsenlapsen harkkakuljetuksia parinsadan kilometrin verran. Viihdyn kyllä mainiosti reissunpäällä, mutta on ihana välillä istahtaa kotona läppärin ääreen muistelemaan vauhdikkaita viikkoja ja kaikkea sitä hauskaa, mistä sai nauttia reissailun lomassa.  

P2070020.jpg

 

Tyttärentytär on edelleen innokas askartelija, ja nykyään ideoita tulvii niin, että mummi ei tahdo perässä pysyä. Sallilla  oli uusi kettumalli, ja sehän inspiroi monenmoiseen kettuiluun. Lukuisten piirustusten lisäksi perustettin kettukerho, jonka järjestelyihin kuului jopa kettulipun nosto salkoon.

P2070022.jpg

 

Olin tuonut mukanani askarteluvihkosen, johon kuului sapluunat erilaisten urheilijoiden ja jumppareiden vaatetuksiin. Tässä tehtiin ballerinalle uudet harkkakamppeet balettitunnille.

P2170005.jpg

 

Naamioaskartelun pohjana oli valmis muovinen tähtinaamari, jonka päälle oli helppo muovata sanomalehden palasista koiranaamio. Salli oivalsi hienosti tehdä koiralle hieman lupsottavat korvat, jolloin naamiosta tuli ihan hänen oman koiransa näköinen.

P2180027.jpg

 

Tässä vaiheessa oli sanomalehtiliimaukset tehty ja päällimmäiseksi liitettiin vielä valkoinen kerros, ettei sanomalehtiprintit näy lopullisen maalauksen läpi. Naamion kuivumisen jälkeen leikattiin silmäaukot, ja Salli piirsi haluamansa koirahahmon esiin. Sen jälkeen vain leikkaus ja maalaus.

P2170008.jpg

 

Samoille lämpimille syntyi myös kulhomuotin päälle uusi paperimassakulho, joka sitten jätettiin kuivumaan ja odottamaan maalausta.

P2180016.jpg

 

Välityönä Salli suunnitteli "meikkisetin".

P2180025.jpg

 

Helmimassasta muovautui helposti kivoja kuvioita. Kauniista langoista syntyi totuttuun tapaan ystävänrannekkeita.

P2180014.jpg

 

Kokeiltiin myös "kirjan" tekoa leikkelemällä lehdistä kuvia ja keksimällä niistä tarinoita. Tällainen ajanviete saattaisi toimia joskus, kun on hetki: "Nyt en keksi mitään tekemistä".

P2190028.jpg

 

P2190029.jpg

 

Sallin harrastusten myötä leikit ovat paljolti vaihtuneet jumppapainotteisiksi. Mummi saikin kunnon tehokuurin personal trainerin opissa. Eikä suinkaan mitään pientä käsien ojentelua nojatuolissa, vaan monena päivänä vähintään tunnin jumpat, missä ei unohdettu yhdenkään lihaksen olemassaoloa (eikä mummi pitkään treenien jälkeenkään) ;)

Minnihiirileikkiin sentään keretttiin. Sisu-koira, kun on kaikessa aina mukana, sai myös esittää vuorollaan Minniä.

P2160002.jpg

 

Talonrakennusprojektissa oli kysyntää innokkaille maalariapulaisille.

P2060013.jpg

 

Toisella helsinkireissullamme päätyönä oli huoltaa toisen tyttären koirat isäntäväen tällä kertaa Espanjaan suuntautuneen lumilautalomailun ajan. Heidän huushollissaan on talvihorrosta viettänyt kesällä mahtavasti satoa tuottanut chili. Huomasimme, että pensa oli ryhtynyt työntämään uutta ksavua varrestaan. Syksyn viimeiset chilit olivat kuivahtaneet ihan käyttökelpoiseen kuosiin talven aikana. Kun sain Sallin vielä kaveriksi hommiin, niin keräsimme chilit purkkin, katkoimme kuivuneita latvuksia ja vaihdoimme mullan.

P2150026.jpg

 

P2150024.jpg

 

Nyt vain uutta satoa odottelemaan. Nupun alkujakin oli jo näkyvissä.

P2180022.jpg

 

Vaikuttavan näköinen lamppuversio on tyttären porukoiden matkamuisto syksyiseltä Dominikaanisen tasavallan matkalta. 

P2140005.jpg

 

P2140001.jpg

 

Helsingissä tämän talven säät näyttävät olevan vielä enemmän sekaisin, kuin meillä Oulussa. Näsiä aloittelee helmikuussa kukintaansa ja Espoossa oli uutisten mukaan pyrähtänyt ensimmäinen mustarastaspoikue pesästään. Turun seudulla tuntui kukkivan kirsikka. 

IMG_20200219_151408.jpg

 

Meidän vierailuun osui parikin kunnon myrskyä valtaisine vesisateineen. Mervedet pyrkivät rantateille, ja jokien vedet nousivat pakoin toista metriä. Mitättömän pienestä ojapahasestakin kehittyi riehakas koski. Puiden kaatumiset ja kattopeltien rullautumiset ovat ihan arkipäivää tälle talvelle. 

P2170010.jpg

 

Kultturiakin mahtui helsinkivisiittiin. Oopperan ohjelmistoon valmistui juuri Liam Scarlettin versio Carmen -baletista. Jo pelkästään Georges Bizetin musiikki vetäisi näytöstä katsomaan, mutta tanssi itsessään oli myös Carmenille ominaista tunnetta ja hurjia käänteitä tulvillaan. Koreografia noudatteli pitkälti tuttuja askelkuvioita paikkapaikoin höystettynä  michaeljacksonmaisilla tehokkailla lanneliikkeillä. Kansallisbaletin tanssijoihin voi aina luottaa, niin nytkin. Nähtiin teknisesti tasokasta työskentelyä ja tulista tunnetta. Lavastuksessa kiinnitti huomiota, että pienimuotoinen voi olla tehokasta. Hieman karuhkon oloinen taustarekvisiitta toimi hyvin muutoin tunnemyrskyisen tanssin kontrastina.  

P2200044.jpg

 

Alunperin en uskonut ennättäväni Carmen -balettia katsomaan, mutta onnistuimme ystäväni kanssa kuitenkin pääsemään omaisten kenraalin näyökseen. Paikkamme olivat toisella parvella, mistä näkee tietenkin tanssikokonaisuuden hyvin, mutta jotkut yksityiskohdat jäävät kokematta. Bonuksena kuitenkin oli se, että kerrankin näki myös orkesterin työskentelyä, kun permantopaikoilta orkesteri jää kokonaan montun kätköihin.

P2200038.jpg

 

P2200041.jpg

 

P2200033.jpg

 

Bongasin uutta taidetta oopperan seinältä.

P2200034.jpg

 

Aina pitää tarkistaa myös herkkutarjoilujen taso.

P2200036.jpg

 

Ihan ilokseni napsin kuvia tyttären saamista näytöskukkasista.

P2080032.jpg

 

P2080028.jpg

 

P2080065.jpg

 

P2080060.jpg