perjantai, 16. elokuu 2019

Romeon ja Julian luona kylässä

Oulun yliopston kasvitieteellisessä puutarhassa on ihan pakko piipahtaa joka kesä ja mielellään useamman kerran kesässä. Ulkoalueilta löytyy n. 4000 toinen toistaan mielenkiintoisempaa kasvilajia ja kasvihuoneista n.1500 lajia lisää. Romeossa sijaitsee pääasiassa trooppisen ilmaston kasveja ja Juliassa välimerenilmastollisia eli subtrooppisia kasveja.  

P8140035.jpg

 

Etualalla upea 14 metrinen Julia ja takana komea 16 metrinen Romeo.

P8140045.jpg

 

Kun Romeon tiloihin astuu, lämmin ja kostea henkäys nostaa muistikuvan aiemmasta thaimaalaisen tropiikin kohtaamisesta. Vielä voisi olla kiva tunnelmanlisäys, jos taustalle saisi ääniefektiä sademetsälle tyypillisestä lintu- ja eläinmaailmasta.

Kasviviidakko koostuu palmujen lisäksi esim. banaanista, kaakaosta, kahvista, teestä, kanelista jne. Liaaneita riittäisi vaikka muutamalle simpanssille kiipeilyyn. Orkideat eivät juurikaan olleet nyt kukassa, kuten eivät omanikaan kotona ole.

P8140036.jpg

 

Lumpeet ja vesihyasintit viihtyvät lampareen vesisuihkun katveessa. Riisin viljelyyn löytyisi myös oivat olosuhteet. 

P8140040.jpg

 

Tästä puuvillasta ei vielä paitaa syntyisi.

P8140039.jpg

 

Julian lauhkeassa välimerellisessä ilmastossa viihtyvät sitruspuut, öljyoliivi, kiivi, nektariini, seetri, viiniköynnös ja parsa muiden muassa. 

P8140041.jpg

 

Mehikasvien osastolla pörhistelee monenlaisia kaktuksia ja muita aavikoiden piikikkään ärhäköitä kasveja.

P8140042.jpg

 

Agaveja ja aloeveeroja mahtuu valikoimiin useammanlaisia.

P8140044.jpg

 

Tällä kertaa vain yksi kaktus esitteli kukintojaan.

P8140043.jpg

 

Puutarhan ulkoalueelta voi bongata monenlaisia tuttuja kotipihan perennoita. Tässä kaunis päivänhattu.

P8140009.jpg

 

Toscanankin ihanilta kukkakedoilta tuttu unikko on tainnut livahtaa salaa näiden perennapenkkien lomaan. 

P8140007.jpg

 

Häikäisevän keltainen auringonkukka.

P8140029.jpg

 

Hempeän pinkki pensasruusu.

P8140030.jpg

 

Silmä lepää kauniissa ja hyvin hoidetussa puutarhassa.

P8140010.jpg

 

Visuaalista ilmettä luovat myös kiipeämiseen houkuttelevat porrasaskelmat.

P8140012.jpg

 

Tunturi- ja vuoristokasvien kumpareilta kuuluu puron solinaa.

P8140015.jpg

 

Huolimatta hiukan sumuisen harmaasta aamupäivästä viihtyisän näköiset metsäpolut vetivät kutsuvasti puoleensa.

P8140011.jpg

 

Lammenrannan rauhaa.

P8140013.jpg

 

Sorsanpojan kotireviiriä.

P8140019.jpg

 

Sokkeloisten kujanteiden hämyä.

P8140023.jpg

 

Rauhoittavalle viheriöllekin riittää tilaa.

P8140028.jpg

 

Anoneeko nyt tämä uhanalaiseksi joutunut vieraslaji turvapaikkaoikeutta kasvititeellisestä puutarhasta. Kurttururuusu on julistettu hävitettävien kasvien listalle liian innokkaan leviämistaipumuksensa vuoksi. Kolmessa vuodessa pitäisi tuhota tämä ruusu niin kotipihoista kuin puistoista ja tienvarsilta. Ei ole helppoa löytää yhtä kestävää ja helppohoitoista kasvia tilalle.

P8140026.jpg

 

Lehmus kukassa tähän aikaan, liekköhän tavanomaista.

P8140016.jpg

 

Lehmuksella on kauniit sydämenmuotoiset lehdet. Lehdistä voisi tehdä vaikka kivoja ystävänpäiväkortteja syksyllä. Jos mahdollinen tuleva ruskanväri ei innosta, niin ainahan voi kuivatun lehden tarvittaessa myös maalata. 

P8140017.jpg

 

Hyötypuutarha-alueella kasvaa tietysti monenlaista ruokalautaselle soveltuvaa materiaalia, kuten esim. ruusupapu.

P8140031.jpg

 

Risiiniä en toki lautaselle laittaisi, mutta onpa sillä upea kukinto.

P8140032.jpg

 

Parsa on päässyt venähtämään.

P8140033.jpg

 

Ai niin, viimeeksi lupasin kertoa mitä virkatuista neliöistä syntyi. Vanha pellavapaitani aloitti ihka uuden elämän torkkupeittona.

P7300074.jpg

 

Tästä lähdettiin liikkeelle. Vuosia sitten kudoin pellava-puuvillalangasta itselleni tosi mieluisan paidan. Vuosien myötä paita on ilmeisesti "kutistunut", joten päätin purkaa ihanan langan uusiokäyttöön. Palasten virkkaamisesta tuli mukavan kevyt kesäinen käsityö.Nyt ei huolestuta mahdollisesti piankin saapuvat viileämmät kesäillat.

P6150036.jpg

 

 

 

maanantai, 22. heinäkuu 2019

Ekoteko

Viime vuosina on meitä kansalaisia opastettu tarkastelemaan kriittisellä otteella nokisen mustaa hiilijalanjälkeämme. Puutarhaliiton nettisivuilla törmäsin myös aiheeseen liittyvään artikkeliin. Siinä kerrottiin, miten puutarhanhoidolla voi, kaiken muun hyödyn lisäksi, osallistua myös ilmastotalkoisiin. Monivuotiset perennat sitovat kasvukautensa aikana runsaasti hiilidioksidia ja toisaalta tuottavat happea ympäristöönsä. Istuttamalla monivuotisia perennoita, pensaita ja puita voi saada puutarhaansa ikioman pikku hiilinielun osana maailmanlaajuista kasvihuoneilmiön torjuntapatteristoa. On mukavaa ajatella, että pihalla on koko kasvukauden ajan toiminnassa pienimuotoinen hiilidioksidin ja hapen käsittelylatos. Olisi hauska tietää, kuinka paljon esim. meidän pihakasvit pystyvät kompensoimaan isäntäväkensä aiheuttamaa hiilidioksidikuormaa ja tuottamaan happea meidän hengissäpysymisen tarpeeseemme.

Tiedelehti Science puolestaan kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan miljardien puiden istuttaminen ympäri maailmaa olisi merkittävin ja helpoin tapa torjua ilmastonmuutosta. Oli myös selvitetty, että teoriassa hanke olisi toteutettavissa, sillä vapaata ja istutukseen soveliasta maa-aluetta löytyisi maapalloltamme hyvin. Toinen kysymys onkin, että mistä löytyy rahat noin suureen toteutukseen. Pienimuotoiset istutushankkeet ovat kuitenkin jo käynnistyneet eripuolilla maailmaa. Esimerkiksi suomalainen 4H-toiminta on jo mukana . Ehkäpä itsekin säästän vaahteran alun, jonka meinasin nyppäistä ruohoessani. Se kun oli kylväytynyt mielestäni hiukan väärään paikkaan tontillamme. Taidanpa vain siirtää sitä vähän. 

Minun toimillani ei koko maailmaa pelasteta, mutta ehkäpä voisin olla edes yksi mikroskooppisen pienen osuuden suorittaja globaalissa kilpajuoksussa ilmastonmuutosta vastaan. 

Tällä hetkellä ovat pihamme pionit upeimmassa työasussaan pyydystämässä hiilidioksidipäästöjä ilmakehästämme. 

P7130022.jpg

 

P7130017.jpg

 

P7100021.jpg

 

P7100057.jpg

 

P7100058.jpg

 

P7140021.jpg

 

Myös valkoinen pioni ahkeroi väsymättä.

P7060011.jpg

 

P7040017.jpg

 

P7040003.jpg

 

Juhannusruusu olisi valmis leviämään hyvinkin laajoille alueille, mutta pakko sitä on rajoittaa, että jää tilaa muillekin kasveille.

P6300058.jpg

 

P7020117.jpg

 

Tarhakullero toimittaa jatkuvasti taimen alkuja työhaastatteluun, mutta kaikkia ei vain valitettavasti voi ottaa mukaan. Mutta toki kompostimullan tuottaminen on myös ihan tärkeä tehtävä tässä luonnon kiertokulussa.

P7200073.jpg

 

Varjoliljan värisävyjä.

P7170019.jpg

 

Vaaleanpunainen akileija on tullut pihaamme pyytämättä ja tilaamatta, mutta olisin kyllä pyytänytkin, jos olisin tiennyt sen siirtymisaikeista. Ilmeisesti joku ystävällinen lintu on toimittanut siemenen aitapensaan juurelle.

P7020103.jpg

 

P7020102.jpg

 

Tälle vanhalle monivuotiselle unikolle ei tahdo löytyä vakiintunutta nimeä, mutta esim. tarhaidänunikoksi sitä usein puhutellaan. Kaunis se on ja innokas leviämään, jos saa siihen tilaisuuden.

P7020119.jpg

 

Loistotädyke.

P7060018.jpg

 

Ampiaisyrtti.

P7060014.jpg

 

Ukonkello.

P7060015.jpg

 

Kurjenkello.

P7220020.jpg

 

Ketoneilikka.

P7220015.jpg

 

Ahomansikka.

P7220014.jpg

 

Ensimmäiset ruusut aukeavat.

P7200058.jpg

 

Kuunlilja.

P7060022.jpg

 

Keltamaksaruoho.

P7060013.jpg

 

Suikeroalpi.

P7140062.jpg

 

Tämä vanhempi kivikkopuutarhaosio on nukkunut ruususen unta juhannusruusujen katveessa. Kaivelin sen nyt esille ja tallessa näytti olevan. Tällä puolella pihaa on enemmän myös puustoa, joka nyt siis onkin noussut arvoonsa hiilidioksidisiepparina.

P6290012.jpg

 

Laitoin pari uutta maksaruohoa kivikkoon vanhojen kevätkaihonkukkien, sinivuokkojen ja loistotädykkeitten rinnalle.

P7170012.jpg

 

Akileijoja on siellä entuudestaan, ja nyt siirsin siperianunikoita kylväytymään alueelle.

P7170005.jpg

 

Komeita päivänkakkaroita löytyy sieltä täältä.

P6280014.jpg

 

Kesäkuussa pyyhkäisi raju myrskytuuli pihamme yli ja katkaisi valtavan suuren oksan omenapuusta. Oksassa oli ollut jo aikaisemmin pientä vikaa, mutta en ollut raskinut oksaa poistaa. Myrsky on rohkeampi puutarhuri ja teki sen mikä itsekin olisi pitänyt älytä tehdä.

P6230011.jpg

 

Lopputulos oli kauniinpi, vaikka jonkin verran ommppusato pienenikin.

P6230016.jpg

 

Naapurin kissa käy usein seurailemassa puuhiani ja voipa jäädä hetkeksi lekottelemaan omenapuun katveeseen.

P7100037.jpg

 

Hovijasmike tuoksuu huumaavasti. Harmi, kun sen kasvutapa on sellainen, että pensasta joutuu tahtomattaankin nimittämään pusikoksi.

P7210078.jpg

 

P7220009.jpg

 

Luontokasveista ehdoton suosikkini on vanamo. Tyynenä päivänä sen ihana tuoksu täyttää koko metsän.

P6280023.jpg

 

Vanamo oli levittäytynyt valtavaksi kukkamatoksi metsän siimekseen.

P6280027.jpg

 

Yksi voimakastuoksuinen kasvi on suopursu, jonka kauneus saattaa yllättää lähemmin tarkasteltuna.

P6220009.jpg

 

Tuttu rantamaisema.

P7130048.jpg

 

Mesiangervometsää.

P7130010.jpg

 

Metsässä kasvaessaan tämä ruusu on kaunis, mutta muuttuu riesaruusuksi leviämispakkomielteensä vuoksi, jos se eksyy pihapiiriin. 

P7130014.jpg

 

Pohjoiset suot toimivat hiilinieluna toisin kuin trooppiset suot. Ilmaston lämmetessä tropiikin suot muuttuvat vähitellen hiilipäästöisiksi. Meidän suot sitovat hiiltä enemmän, kuin mitä kasvien hajoamisesta hiiltä vapautuu. Ojitettujen soiden ongelmaksi voi nousta metaani ja ilokaasukin, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta hiiltäkin haitallisempia. Siispä tavoitteena onkin säilyttää nykyiset suot ja ehkä ennallistaa ojitettuja soita.

P7160011.jpg

 

Maariankämmekkä on suolla kasvava miellyttävä yllätys tuoksunsa ja kauneutensa vuoksi. Sen kukinta-aikaan syntyy somessa ärhäköitä keskusteluja sen mahdollisesta rauhoituksesta. Tilanne on kuitenkin se, että kasvin voi kerätä halutessaan kotiinviemisiksi, mutta CITES sopimukseen kuuluvana kasvina sen myynti ulkomaille on kielletty. 

P7160066.jpg

 

Hillasuolla rämpiessä tuli eteen sieni, jota en aiemmin ole tavannut. Ihmselle luontaista taitaa olla, että kaikelle pitäisi löytää nimi. Lopulta jouduin kääntymään Suomen Sieniseuran puoleen, ja sieltä vastaus tuli ripeästi. Keltanupikka on todella osuva nimi tälle kummajaiselle. 

P7160021.jpg

 

P7160023.jpg

 

Syötävistä sienistä alkavat olla ensimmäiset haperot, herkku- ja punikkitatit valmiita kerättäviksi.

P7160060.jpg

 

Näyttää siltä, että hiilen sitominen on rankkaa työtä, välillä pitää istahtaa mättäälle huilaamaan.

P7160042.jpg

 

Merenrannassa vipeltää nopsajalkainen pikkusirri. 

P7090005.jpg

 

En tiennyt, että pääskynen voi katsastella ruokaa myös maanpinnantasolta, tai siltä sen touhu ainakin näytti.

P7090011.jpg

 

Rannan perhosvalikoimaa.

P7180052.jpg

 

Keskiyötä lähestyvä auringonlasku.

P7130041.jpg

 

Claude Monetin tunnelmissa lummelammen rannalla.

P7190016.jpg

 

P7190015.jpg

 

P7190019.jpg

 

Mitähän tästä syntyy. Tämän käsityön ensisijainen tarkoitus on kulkea helposti raahattavana ajankuluna metsä- ja rantaretkien huilitauoille.

P7110003.jpg

 

Seuraavassa postauksessa varmaan selviää mitä tästä tuli, selviää viimeistään silloin minullekin.

P7110004.jpg

perjantai, 21. kesäkuu 2019

Juhannus on luontoemon joulu

Luontoemo panostaa valtavasti juhannusvalmisteluihin. Juhlakoristelut alkavat jo hyvissä ajoin keväällä. Juuri tässä juhannuksen tienoilla näyttää kukkarunsaus olevan enimmillään. Näin alkukesästä lehahtaa koko maisema kukkimaan lähes taimikaupan myyntikuvaston malliin. Loppukesää kohden kukkien lajikirjo hiipuu hiljalleen. On tietysti ymmärrettävää, että kukinta on mielellään ajoitettava alkukesään, sillä kasveilla on pitkä urakka ennättää valmistaa siemenet, marjat ja hedelmät kypsiksi ennen syyskylmien tuloa. Ehkäpä nämä ovelat juhlajärjestelyt saavat meidät ihmisetkin aina vuosi vuoden jälkeen ryntäämään sankoin joukoin juhannuksenviettoon nimenomaan luonnonhelmaan.

Muutoinkin ovat metsät ja rannat tähän aikaan täynnä monenlaista mielenkiintoista tapahtumaa. Muuttolinnut ovat palanneet synnyinseuduilleen. Pesänrakennuspuuhat, hautomiset ja nopeimmilla poikashuolto ovat jo täydessä käynnissä. Oravat, jänikset ja muut metsäneläimet häärivät myös jälkikasvunsa parissa.

Olisikohan meidän ihmistenkin juhlakalenterissa juhannus tulkittavissa anivarhaiseksi pikkujouluksi. Teoriaa puoltanee sekin, että usein ilonpito näyttää saavan varsinaiselle pikkujoululle tyypillisiä, koomisiakin piirteitä. 

Kuvassa suokukan hempeät "joulupallot".

P6050016.jpg

 

Sateen jälkeen leskenlehden siemenpalleroista oli tullut häikäisevän hienoja "joulukoristeita".

P6070008.jpg

 

Valkeakuulaan nuput ovat herkän vaaleanpunaisia

P6050065.jpg

 

P6070002.jpg

 

Kun taas punakanelin kukinto on aivan puhtaan valkoinen.

P6080082.jpg

 

Tänä keväänä omenapuut olivat kukkia tulvillaan.

P6080104.jpg

 

Muutama vuosi sitten sain päiväkotilapselta kirsikantaimen. Nyt se on tehnyt ensimmäiset kauniit kukkansa. Kirsikkasatoa odotellaan.

P6130004.jpg

 

Kääpiömanteli on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. 

P6060099.jpg

 

Manteli ilta-auringon hehkussa.

P6070055.jpg

 

Lumipalloheisi on kasvanut vuosien myötä 5 -metriseksi pensaaksi.

P6200010.jpg

 

Ainakin 20 vuotta sitten olen saanut pienen pienen oksapistokkaan lumipalloheisistä. Korkeat tavoitteet on asettanut tämä pensas itselleen.

P6200019.jpg

 

Puutarhavadelma aloittaa kukintaansa.

P6200030.jpg

 

Arovuokkoa pitää muistaa vahtia, ettei se pääse levittelemään siemensatoaan koko pihan täydeltä.

P6080110.jpg

 

Kartanopioni on yksi pihan jokakeväisistä prinsessoista.

P6070004.jpg

 

Edessä kuolanpioni, joka näyttää tekevän joka kesä yhä enemmän kerrottuja kukkasia normi yksinkertaistensa seuraksi.

P6120005.jpg

 

Atsalean hempeyttä.

P6190035.jpg

 

Sammalleimu.

P6080111.jpg

 

Kevätakileijan suuri kukinto.

P6070043%20%281%29.jpg

 

Myöhemmin kukkivassa akileijassa on pienemmät kukat, mutta nättihän on tämäkin.

P6200024.jpg

 

Hopeahärkki.

P6200034.jpg

 

Tenonajuruoho tuoksuu voimakkaasti yrtille, tinjamille.

P6200032.jpg

 

Päivänlilja tuntuu olevan normaali aikataulustaan edellä.

P6200008.jpg

 

Tässä vaiheessa ahomansikka saa kielen makureseptorit haaveilemaan jo tulevista herkkuhetkistä.

P6070045.jpg

 

 Pikku särkynytsydän.

P6050073.jpg

 

Idänruusujuuri viihtyy ja vahvistuu vuosi vuodelta täällä lännessäkin.

P6060092.jpg

 

 Siperianunikon herkkää kauneutta.

P6150003.jpg

 

Siperianunikko yllättää silloin tällöin myös kerrotuilla kukillaan.

P6150001.jpg

 

Kielo on vallannut pikkuhiljaa reviiriä marjapensaiden katveesta.

P6150005.jpg

 

Kevätkaihonkukka viihty myös pensaiden varjoissa, vaikka toivoisi, että se tulisi rohkeammin esittelemään syvänsinisiä kukkiaan.

 P5240008.jpg

 

Suikerovihma keskittyy leviämään kukkapenkissä, mutta se voisi miettiä enemmän myös rikkaruohontorjuntaansa. Se kokenee kuitenkin, että  ruohomisongelma on lähinnä minun heiniä.  

P6200001.jpg

 

P6200006.jpg

 

Muutama kesäkukka neilikan muodossa...

P6200039.jpg

 

 ja riippaverbeena portinpielessä.

P6160039.jpg

 

Sisäänkäynnin alue alkaa olla siinä mallissa, kuin olisi tarkoituskin, kunhan kuunliljat tuosta vielä kasvavat. Atsalea kylläkin kaipailee vierelleen alppiruusua, joka poistui kasvivahvuudestamme yhden epätavallisen lämpimän pääsiäisen aikaan. Rodo aloitti tuolloin jo kevätrituaalejaan, mutta juuret olivat vielä täysin jäässä.

Valokuvat oman pihan kasveista tuppaavat olemaan vuosittain vähän samoista kohteista johtuen tietenkin siitä, että kasvit sattuvat olemaan aina niitä samoja (ja hyvä niin, kun pysyttelevät hengissä vuodesta toiseen). Toinen painava syy toistuviin kuviin on tietenkin se, etten vieläkään ole saanut otettua sitä täydellistä valokuvaa.

P6200035.jpg

 

Pääskyset hakivat mutalammikosta tarvikkeita kesämökkiensä rakennusprojekteihin.

P6070030.jpg

 

Tiiraemolla on taiteellisia taipumuksia eikä se malta olla koristelematta lastenhuoneittensa seiniä maastokuosilla.

P6140003.jpg

 

Hautovalle emolle oli tuotu lahjaksi upea kiitäjäperhonen.

P6140061.jpg

 

Tiira ei isommin stressaa pesänrakennuspuuhista. Munat pyöräytetään vaatimattomaan maanpainautumaan

P6180025.jpg

 

Mutta eipä huolta, isäntä vartioi ympäristöä muutaman metrin päässä. Ensimmäisellä hautomisviikolla pääsin kuvaamaan pesää varsin läheltä, mutta toisella viikolla ei ollut mitään asiaa 50 metriä lähemmäksi.

P6180026.jpg

 

Välillä tiiraillaan kalasaaliita lähivesillä.

P5300141.jpg

 

Vesilintuemo oli antanut tiukat ohjeet poikasille: vaaran uhatessa tulee jähmettyä aivan liikkumattomaksi (oli unohtanut mainita, että minä en ole uhkatekijä). Lapset jähmettyivät paikoilleen ojentaen jopa nokkansakin visusti kaikki samaan suuntaan. Mutta tietysti tuollaisessa katraassa pitää aina olla yksi vähän vilkkaampi yksilö, joka ei malta millään olla kurkkimatta että minkähänlainen vaaratekijä tässä nyt olisi kyseessä.

P6140009.jpg

 

Kuikka on kunnioitusta herättävän kookas ja tyylikäs vesilintu.

P6050036%20%282%29.jpg

 

Telkkä taas taitaa olla vesilintujen jollaluokkaa kokonsa puolesta.

P6070042.jpg

 

Rusakko pääsi yllättämään minut hypähtämällä pensaikostaan. Säikähdys taisi kuitenkin olla molemminpuolinen.

P6070043.jpg

 

Ohdakeperhonen on nokkosperhosta suurempi ja myös harvinaisempi.

P6140049.jpg

 

Ettei vaan tämä olisi harlekiinileppäpirkko, jota on käytetty biologisena aseena kirvojen torjunnassa kasvihuoneilla. Nyttemmin se on koettu haitalliseksi vieraslajiksi, joka saattaa syrjäyttää kotoiset leppäkerttukannat tehokkaalla kirvantuhoamisvietillään. Se on hieman kotoista leppäpirkkoamme kookkaampi ja sen väritys voi olla monenkirjava, jopa musta punaisin pilkuin.

P5300139.jpg

 

Kevään aikana on taas ollut runsaasti tuulisia ja jopa myrskyisiä päiviä. Juuri tällä hetkellä kunnon tuulenvire olisi toivottavaakin, kun kaikki kotoisen luontomme 41 eri sääskilajia näyttää kuoriutuneen yhtäaikaa. No, ei kuitenkaan ihan niin. Eri lajit kuoriutuvat kuulemma eri aikaan kesästä, niinpä ininää riittänee varmasti myöhemminkin kesällä. Myös mäkäräisiä on nyt harmillisen paljon liikenteessä.

P5300068.jpg

 

Retkimukit saivat virkatut lämmittimet.

P6050003.jpg

 

Tästähän on taittu puhua ennenkin. Kliivia on ottanut tehtäväkseen hoitaa meidän juhlapäivien somistukset. Se on kukkinut syntymäpäivinämme, vappuina, äitienpäivinä ja juhannuksena. Nyt se hoksasi että 4.6. talon isäntäväellä olisi 43. hääpäivä. Siihen se väsäsi kaksi kukkavartta, mutta säästi vielä yhden kukkatertun juhannukseksi. Siispä suuret kiitokset kestojuhlantekijällemme. Kliivian myötä hyvän juhannuksentoivotukset teille kaikille, nykyään jo yli 2000:lle kuukausittaiselle blogini lukijalle.

P6040011.jpg

 

 

 

tiistai, 21. toukokuu 2019

Keltainen on kevään väri

Keltavuokko tuo kirkkaan keltaisella säihkeellään keväisen auringonpaisteen pihaan. Hiukan myöhemmin ottaa voikukka tahtipuikon haltuunsa eikä aikaakaan, kun huomaamme jo kärsivämme jonkinlaisesta keltaähkystä, voikukka kun näyttää valtaavan koko maailman. No, ihan nätti kukkahan se voipallero on, mutta ehkä vähempikin intoilu riittäisi.  

P5210005.jpg

 

P5210004.jpg

 

Viimekeväiset pikkunarsissit laitoin kokeilumielessä kukkapenkkiin. Sieltä ne nyt terhakasti työntävät hauskoja tötterökukintojaan ihaitavaksi.

P5150001.jpg

 

P5120017.jpg

 

P5200006.jpg

 

Pikkukäenrieska on liljakasveihin kuuluva rikkaruoho, mutta kevään ensimmäisten kukkijoiden joukossa se on tervetullut piristäjä vasta talviunesta heräilevälle pihamaalle. Nimensä se on kuulemma saanut siitä, että se kukkii niihin aikoihin, kun käki tekee paluumuuttoa Suomen suveen.

P5190002.jpg

 

Sinivuokko tasapainottaa kevään värikirjoa raikkaanviileällä värillään.

P4290137.jpg

 

Muurahaisten pihasuunnittelun ydin meidän puutarhassa on, että sinivuokkoja pitää olla joka paikassa. Ne ovat työtä säästämättä raahanneet siemeniä ylt´ympäriinsä. Ehkä tuo sinivuokkojen runsaus kertoo myös muurahaisten runsaudesta, mutta murkut kuulemma tuhoavat tehokkaasti puutiaispunkkeja, joten ihan vapaasti saavat lisääntyä meidän pihassa niin sinivuokot kuin muurahaisetkin.  

P5100031.jpg

 

Tarhakylmänkukka heräilee kevääseen.

P5210007.jpg

 

Näsiä kuuluu jokakeväiseen väri- ja tuoksuvalikoimaan.

P5010002.jpg

 

Herkän punainen pikkusärkynytsydän.

P5210011.jpg

 

Posliinihyasintti on pieni kivikkokasvi. Läheltä katsoen sen yllättävä kauneus tulee esiin.

P5100019.jpg

 

 

Skilla eli idänsinililja on n.10 cm korkuinen kevätkukkija. Meille se on muuttanut tyttären pihalta Helsingistä. Odotamme sen ryhtyvän levittäytymispuuhiin, kuten sen usein näkee tekevän etelä suomalaisissa puistoissa ja pihamailla. 

P5100011%20%281%29.jpg

 

Tulppaani kasvatti valtavan hienot lehdet, mutta kukkaan ei sitten riittänytkään intoa.

P5190005.jpg

 

Viime talvena pihassa juhlivat jänikset ja rusakot. Punakaneli ei ole koko 30 -vuotisen hedelmäpuu-uransa aikana  kohdannut enempää jänis- kuin myyrätuhojakaan. Nyt löytyi tarkasti kaluttuja nuoria oksia omenapuista ja muistakin kasveista. Onneksi talttahampaat eivät olleet pystyneet vanhaan runkoon. Vähän harmittaa tämän hyvin tuottoisan kolmimimetrisen oksan menetys, mutta todellisuudessa ompputuotantoa on syksyisin niin runsaasti, että muutama oksa kyllä joutaa jänistenkin iloksi.

P5100024.jpg

 

Joskus on tullut laitettua omien omenoiden siemeniä multiin. Muutama niistä on lähtenyt kasvamaan ja joku jo ennätti tehdä satoakin. Yleensä siemenestä kasvatetut puut eivät tuota kovin hyviä hedelmiä, mutta niiden kasvua on silti mielenkiintoista seurailla. Pupupuutarhurit päättivät yksimielisesti lopettaa tällaiset turhat kasvatuskokeilut. Ei minulla taida olla veto-oikeutta tähän päätökseen.

P5200012.jpg

 

Pajunkissan "muodonmuutos".

P5170012.jpg

 

Kevään mittaan oli usein nähtävissä auringonlaskuja Afrikan savanien tyyliin. Uutisissa kerrottinkin, että ilmakehässä on runsaasti hiekka-aavikoilta kulkeutunutta hiekkapölyä, joka värjäsi auringonlaskut eksoottisin värein.

P4270094.jpg

 

Pohjolan kissapedot eteläisen ilta-auringon kajossa.

P4270046.jpg

 

P4210011.jpg

 

Välillä metsä näytti syttyneen palamaan.

P4210007.jpg

 

Varhaisaamuisessa toukokuun yllätyslämpimässä merenrantamaisemassa oli hieno tunnelma peipposen virittäessä aamunavausta västäräkin säestyksellä. Biisi oli kummallakin omaa tuotantoa ja eri vireessä, mutta konsertti oli aplodien arvoinen.

P5210032.jpg

 

Räpyläjalkaiset ovat palanneet.

P5170017.jpg

 

Rantakivistä löytyy hienoja taideteoksia.

P5210023.jpg

 

Veden ja jäiden hiomat juurakot näyttävät taiteilijan suunnittelemilta.

P5210030.jpg

 

Pajupensaikoista kuului unenpöpperöisten kimalaisten ja ampiaisten kuorohyrinä.

P5210025.jpg

 

Samettipunkit eivät ole ihmiselle haitallisia, vaan tyytyvät hankkimaan veriateriansa hämähäkeistä ja muista hyönteisistä.

P5210037.jpg

 

Herttaisen vaaleanpunainen saintpaulia kevätkoreudessaan ikkunalaudalla.

P5120007.jpg

 

P5120010.jpg

 

Toinen santtu vaaleansinisissään.

P5120013.jpg

 

Leivänpäällysvihreää krassin muodossa.

P5190007.jpg

 

Nyt ei ole tietoa kuoriutuiko tästä 15 -senttisestä pääsiäismunasta strutsi vai peräti dinosaurus. Vain Suklaantuoksuisia  (ja -makuisia) papanoita oli otus jättänyt jälkeensä.

P5050011.jpg

 

Parsaa ei kasva meidän pihassa, mutta kaupan parsasta tehty paistos maistui herkulliselta.

P5030001%20%281%29.jpg

 

Pakastinta pitää tyhjentää mahdollista tulevaa marjasatoa varten. Tähän, jo perinteeksi käyneeseen kakkuun upposi mukavasti koristeeksi säilöttyjä vadelmia, vadelmahilloa, ja ahomansikoita. 

P5030006.jpg

 

Nyt ovat askartelutarvikkeet hyvässä järjestyksessä (vähän aikaa). Olen maalannut Alkon puulaatikot kalkkimaalein ja lisännyt decoupage tekniikalla servettikuvioita päälle. Kansien kuviot auttavat muistamaan missä laatikossa on minkäkinlaista materiaalia: maalaustarvikkeita, kiviä, helmiä, kankaita, lankoja, nauhoja, pitsejä...

P5120022.jpg

 

P5110001.jpg

 

P5110005.jpg

 

P5110004.jpg

 

Tähän kanteen tuli kokeiltua miten kuivatut orgidean kukat toimivat pintakoristeena. Käytin liimaamiseen liisteriä, jota levitin useita kerroksia kukkien pintaan.

P5110003.jpg

 

Aarrekätköistäni löysin opiskeluaikoina värkkäämäni makrameepunotun kynttiäamppelin. 

P5190005%20%281%29.jpg

 

Naureskelimme silloisten opiskelukavereitteni kanssa ennätänkö ikinä saada valmiiksi ompelutyötäni ennen arvostelun deadlineä. Monet luentotunnit kuluivat rattoisasti minun ähertäessä salaa takapenkissä käsittämättömän pieniä ristipistoja. No, itsepä olin ristini ottanut, sillä olimmehan saaneet vapaasti valita omat arvosteltavaksi tekemämme käsityöt. Onneksi opettaja palkitsi aherrukseni täysillä pisteillä ja olin sentään onnistunut kuuntlemaan luennotkin. Korviahan en tarvinnut ompelutyöhön, pelkät verestävät sormet siihen riitti.

P5190003%20%281%29.jpg

perjantai, 19. huhtikuu 2019

Keväistä pääsiäisen aikaa!

Mignonmunien syöntiurakka on aloitettu. Pääsiäisen kausiherkuilla on kovin lyhyt sesonki, joten työhön on ryhdyttävä ripeästi. Mämmirovetta on jo hiukan raoteltu ja lampaanfileet marinoituvat jääkaapin uumenissa. Pashan tilalle tulee nyt karpalopaistos. 

P4170006.jpg

 

Pääkaupunkiseudun vierailulla saatiin lahjaksi suurempikin muna, olisiko strutsin luokkaa. Tämä valkosuklaamuna on sen verran harvinaista herkkua että saa jäädä toistaiseksi pelkästään silmänruoaksi.

P4170002.jpg

 

Lapsenlapsen kanssa kylvettiin kissalle rairuohoturkki itämään. Kyljessä kiehnää yllätysmunan kuoresta syntynyt pääsiäisjänönen.

P4130081.jpg

 

Tämän iloisen pinkkin käsinukkepupun Salli valmisti vauhdilla.

P4090009.jpg

 

Olimme Espoossa kyläilemässä  5.-14.4. Tuona aikana kevät ryntäsi ihan huminalla lähiympäristöön.

IMG_20190407_152416_631.jpg

 

 Krookuksia putkahteli sinne tänne ja...

P4070034.jpg

 

 

ensimmäiset leskenlehdet nousivat kopioimaan värinsä auringonsäteistä

P4120054.jpg

 

Leppä viritti omaa siitepölytuotantoaan kutittelemaan ihmisten herkkiä nenäonteloita.

P4120047.jpg

 

Nuuksion liepeillä kiemurtelee uskomattoman mutkikas pieni joki/puro.

IMG_20190411_094608%20%282%29.jpg

 

Näiden mutkien on täytynyt aikoinaan syntyä aivan vain pelkästä tekemisen ilosta. Eihän tälläkään, lähes täyden ympyrän muotoisella jokiuomalla ole oikein järjellistä fokusta - lienee vain hauskaa virtailla vähän sinne sun tänne.

IMG_20190411_095751.jpg

 

Aurinko heijasteli kauniita värikuvioita veden pintaan.

IMG_20190411_094941.jpg

 

Asustaako tässä omituisessa asuinyhdyskunnassa vesimyyriä, vai ehkä oudompiakin otuksia?.

IMG_20190411_095621.jpg

 

Riukuaita ilahduttaa silmää ja herättää aina kunnioituksen rakentajansa vaivannäköä kohtaan.

IMG_20190411_092557.jpg

 

Varjoisimmissa paikoissa lumi malttoi viipyiillä pitempään.

IMG_20190408_115432.jpg

 

Kääpäsienten talvenkestävää värimaailmaa.

IMG_20190408_115607.jpg

 

Sallin kanssa perustimme retkeilypainotteisen koulun, johon ilmoittautui heti 18 innokasta oppilasta (osa toki virtuaalisia). Tänään oli vuorossa keväinen luontoretki makkaranpaistoineen.

P4120052.jpg

 

Olivia ja Kasper osoittautuivat olevan aktiivisuudessaan aivan omaa luokkaansa.  

P4090002.jpg

 

Toisena koulupäivänä vierailimme läheisellä ratsastustallilla. Siellä sattuikin olemaan juuri parahiksi este- ja taitoratsastuksen kisat, joten pääsimme testaamaan omia ohjastajan taitojamme. Palkintoja sateli mukavasti.

P4100035.jpg

 

Yksi kokonainen päivä meni tutustuessa askartelumuseoon. Siellä oppilaat saivat valita mieluisensa askartelupisteen omille kokeiluilleen. Tässä on leimasinaskartelun pöytä.

P4130079.jpg

 

Tuotosta alkoi suoltaa solkenaan.

P4130072.jpg

 

P4130073.jpg

 

Valittavana oli myös tulitikkuaskiasukkaan ja hänen kotinsa rakennustyömaa.

P4130067.jpg

 

Yhtenä päivänä kaikki oppilaat osallistuivat koulun siivoustalkoisiin. Olimme kuulleet, että presidentti Sauli Niinistö oli aikeissa vierailla, koko Suomenkin mittakaavassa harvinaislaatuisessa, retkipainotteisessa koulussamme. Kasper kunnostautui erityisesti pienten sormenjälkien tarkassa puhdistustyössä. 

"Presidentti Niinistö" vaikutti tyytyväiseltä koulumme arvoperusteisiin. Hän näki miten oppilaat pääsevät nuorella iällä konkreettisesti osallisiksi ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutusprosessiin. Lapset oppivat arvostamaan luonnon monimuotoisuutta, ja osa koululaisista on jo hyvää vauhtia kasvamassa fiksuiksi ja valistuneiksi politikoiksi tekemään järkeviä ratkaisuja, kun itse tulevat päätöksentekovuoroon. Emme ymmärtäneet ihan kaikkia Niinistön korkealentoisista lauseenparsista, mutta se kävi selväksi, että vierailu oli kaikin puolin oikein onnistunut.   

P4130064.jpg

 

Käsityötunnilla teimme huovasta tyylikkään laukun, joka kelpaisi erinomaisesti vaikka itsenäisyyspäivän juhliin, jos nyt sattuisimme sinne kutsun saamaan.

P4060020.jpg

 

Oma trikookudeprojektini on siirtynyt matonvirkkausvaiheeseen. Matto löysi tiensä tyttären punaisen pastillituolin alle.

P3300017.jpg

 

Kudetta riittää vielä pitkäksi aikaa.

P3100008.jpg

 

Tyttäreni, kun sattuu olemaan läheistä sukua minulle, näyttää perineen yhtäläisen näpertelyinnostuksen. Tämän upean kyntilänjalkakokonaisuuden hän on tehnyt liittämällä purkutyömaalta peräisin olevia kupariputkia yhteen.

P4110041%20%282%29.jpg

 

Satumaisen kauniin ja herkän äiti-tytärpatsaan tyttäreni toi tuliaiseksi omalle tyttärelleen New Yorkista.

P4110039.jpg

 

Palmuvehkan oksa oli tehnyt muhkean juurakon kukkamaljakossa.

P4130060.jpg

 

Saintpaulia on aukaissut ensimmäiset taivaansiniset kukkansa kevään kunniaksi.

P4150006.jpg

 

Vanhojen tavaroitteni joukosta löysin 14 -vuotiaana tekemäni hiilipiirustuksen. Koira on ollut ilmeisen mieluinen, kun kuva on päässyt matkaani useiksi vuosikymmeniksi, tosin kyllä salamatkustajana kirjan välissä.

P4170008.jpg