Kajaanin ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko, jämerä punatiilirakennus, vaikuttaa ulospäin varsin  vaatimattomalta. Kirkon ovesta astutaankin yllättäen keskelle lumoavan kaunista bysanttilaista taideaarteistoa.

Kirkon seinämaalausten toteuttajaksi valittiin vuonna 1988 japanilaissyntyinen ikonimaalari, Petros Sasaki. Hän oli opiskellut Ateenan yliopistossa teologiaa ja ikonimaalausta. Arkkipiispa Paavli oli kutsunut Sasakin Suomeen vuonna 1968 uudistamaan suomalaista ikonimaalausperinnettä. Sasakin ikoni- ja ikonostaasitöitä on runsaasti suomalaisissa ortodoksipyhätöissä. Hän teki suurimman työnsä Kajaanissa, mutta kirkon maalausurakka jäi lopulta kesken hänen vakavan sairauden ja kuolemansa vuoksi 1999. Hänen sanotaan onnistuneen yhdistää japanilainen ja suomalainen estetiikka sekä sovittaa se bysanttilaiseen maalausperinteeseen. Sasaki käytti työssään al secco -menetelmää, joka poikkeaa freskomaalauksesta siten, että työ toteutetaan kuivalle alustalle.

Sasakin työtä jatkamaan kutsuttin kyproslainen taiteilijaprofessori Alkiviadis Kepolis. Sasakin ja Kepoliksen toteuttamaa Kajaanin ortodoksista kirkkoa pidetään arvokkaana bysanttilaisen perinteen taideteoksena ja usein mainitaan yhtenä Suomen kauneimmista kirkoista. Molemmille taiteilijoille oli ominaista huolellinen ja pikkutarkka työskentely, mikä näkyy myös siinä, että kirkon kuvituksen valmistuminen kesti 17 vuotta, siis vuonna 2005 päästiin taideteosta ihailemaan lopullisessa muodossaan.

Nykyinen ortodoksinen uskonto on saanut opilliset vaikutteensa bysantin aikakaudelta 400-1400 ajanlaskumme alun jälkeen. Tuolloin Itä-Rooman hallintokaudella kulttuurin keskukseksi muotoutui vähitellen Konstantinopoli (nyk. Istanbul). Ortodoksinen kirkko omaksui tuolloin vallalla olevan bysanttilaisen kulttuurin omaksi kasvupohjakseen.   

Suomen ortodoksinen kirkkokunta on maassamme toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö. jossa jäseniä on noin 60 000. Kajaanin ortodoksinen seurakunta on perustettu 1.1.1950 ja jäseniä nykyisellään on noin 1500. Kajaanin ortodoksisen kirkon on suunnitellut Ilmari Ahonen, ja rakennus vihittiin käyttöön 1959. 

Rakennusta lähestyessään vierailija kohtaa ulko-ovella ensimmäisen bysanttilaista kirkkotaidetta edustavan näyttävän mosaiikkityön, joka antaa aavistuksen siitä, mitä sisällä on odotettavissa. 

Eteisen kuvateokset esittävät Jeesusta, profeetta Jeremiasta sekä ylienkeleitä Mikaelia ja Gabrielia.

Tämä ikoni esittää Kristuksen kirkastumista jumalolennoksi, mistä tapahtumasta Kajaanin kirkko on saanutkin nimensä. Sama aihe suuremmassa koossa on nähtävillä alttaritauluna.

Pyhää äitiä esittävä ikoni on onnistuttu pelastamaan sotien aikana Venäjälle menetetystä Suojärven ortodoksisesta kirkosta. Kylien asukkaiden joutuessa pakenemaan evakkoon kirkkojen omaisuus jäi joko ryöstelyn kohteeksi tai tuhoutui muutoin sodan tiimellyksessä.

Toinen Suojärveltä pelastuneista pyhistä esineistä on puinen Jeesuksen risti.

Suurten seinämaalausten lisäksi esillä on useita taidokkaasti maalattuja ikoneita.

Tuohuskynttilöillä on monenlaista symbolimerkitystä liekin pyhyydestä ja mehiläisvahan puhtaudesta lähtien. Vierailija voi sytyttää kynttilän esimerkiksi rukouksensa vahvistukseksi tai edesmenneen vainajan muistamiseksi. 

Suomessa on Kajaanin lisäksi vain kolme muuta ortodoksista kirkkoa, joiden seinät on maalattu kokonaisuudessaan raamatun kertomusten mukaisilla kuvatarinoilla.

Henkilöhahmot on usein esitetty hyvin pitkinä (ehkäpä tarkoituksena on ollut näin korostaa kohteen arvokkuutta).

Seinämaalauksissa on tekstejä selventämässä kunkin kuvan tapahtumasisältöä.

Pienten lampettien lisäksi kirkkosalia koristaa huomiota herättävän upea kynttiläkruunu.

Ortodoksisessa uskontoperinteessä on myös kirkkotekstiileillä suuri merkitys. Pappishenkilöiden asut ovat näyttäviä ja sisältävät paljon väri- ja kuviosymboliikkaa. Kirkollisten tilaisuuksien kauneudella halutaan kuvata taivasten valtakunnan loistokkuutta. Nyt ei ollut mahdollisuutta tutustua messukasukoihin tai muuhun puvustukseen, mutta jo pieni liina tuohusmaksujen keräyslautasella toimi osoituksena tekstiilien merkityksellisyydestä. 

Kirkon pihaa koristaa luontoäidin muovaama taideteos, kaunis kelottunut mänty.

Viereisen puiston hopeakuusi on ryhtynyt kasvattamaan enätyskomeaa käpysatoa.

Kaupungin puistot kukoistavat keskikesän loistokkuudessaan.