Upea auringonnousu helteisen heinäkuun aamuna klo 04. Sumu loihti aamuun oudon mystisen tunnelman. Tähän satumetsään törmäsimme mennessämme tutkimaan tämän kesän hillatilannetta tutuilta lakkasoiltamme. Satonäkymät eivät vaikuta mitenkään lupaavilta, sillä kuivuus ja kuumus on "rusinoinut" marjakasvustoa, marjat ovat kuivahtaneet kesken kasvuvaiheensa.

Vaikka kullankeltaiseen marjasatoon emme päässeet käsiksi, saimme nauttia yltäkyllin tästä kullanhohtoisesta aamusarastuksesta.

Välillä sumu kietoi maiseman vankkaan otteeseensa.

Helsinkiin meille järjestyi mieluisat isovanhempien hemmottelupäivät lapsenlapsemme kaitsemispestin myötä. Yhden kesäisen päivän vietimme "sukulaisvierailun" merkeissä Korkeasaaren apinalinnan tuntumassa ja muihinkin eksoottisiin eläimiin tutustuessa.

Amurintiikeri on vaikuttavan näköinen otus, vaikka vain löhöillessään.

Aasianleijona nukkui syvässä unessa, vaikkakaan ei apinanleipäpuun katveessa okranvärisellä savannilla, kuten leijonan osaksi oli runoiltu Ultra Braan biisisanoituksissa 1990-luvulla.

Tässä kissassa on paljon massaa ja suuria tassuja.

Amurinleopardi ei kiireiltään ennättänyt tervehtimään. 

Pienempikokoinen metsäkissa muistutta enemmän meidän kotikissaamme.

Mökötystä apinakalliolla...

kunnes seuraan saapui neitipaviaani

Vielä mietinnässä mitä leikittäisiin.

Salliin teki suuren vaikutuksen apinoiden kiipeilytelineet ja köysiradat. Salli oli vieraillut vastikään läheisellä Mustikkamaan saarella seikkailupuistossa, jossa oli ollut ihmisille tarkoitettuja huimia kiipeilyrakennelmia. Totesimme olevamme selvästi läheistä sukua apinoiden kanssa, kun samanlaiset harrastuksetkin yhditävät meitä.

Nallekarhu osaa olla söpö (ainakin näin kauempaa katsottuna).

Lämmin päivä teki karhutkin raukeiksi.

Kotimetsiemme hirveä ei juurikaan pääse näin läheltä näkemään.

Yritimme kehottaa riikinkukkoa avaamaan pyrstönsä, ja se melkein sen teki - mutta vain melkein.

Gasellivasa emonsa seurassa.

Kaksikyttyräisten kamelien "vuorijono".

Kuningasmerikotka.

Emu, seuranaan pieni kenguru.

Pysähdyimme evästauolle ja saimme seuraksemme pari naakkaa, jotka virittivät parhaat roolisuorituksensa nälkiintyneistä lintupoloisista. Ei mennyt meille läpi, mutta heiteltiin toki muutama murunen palkkioksi hyvästä yrityksestä.

Tropiikkitalossa oli näytillä monenlaisia käärmeitä esim. boa.

Liskoeläin,

ja iguaani, siis ne matelijat, joista sai jonkinlaisen kuvan napattua. Varsin taitavia piileskelijöitä useimmat.

Kotona rakensimme eläinten seikkailupuiston köysiratoineen,

kiipeilytelineineen,

ja seinäkiipeilyalueineen.

No, tietysti trampoliini pitää myös olla.

Askartelupuolella syntyi mm. tipuja. Nämä eivät ole pääsiäistipuja, vaan ihan kesäisen kanatarhan vastakuoriutuneita untuvikkoja (hamahelmistä)

Puuvillalangasta ja helmistä solmittiin lukematon määrä ranne- ja kaulakoruja.

Helmirasian kummallisuuksista syntyi seinäkoriste.

Silkkiruusuja maljakkoon.

Lego-rakentelu kuului myös meidän suosikkipuuhiin.

Hevostallin henkilökunta lähdössä lomamatkalle. Hevosilla on oma lauttakuljetus.

Kesäinen kioskimyymälä.

Olikohan liikkeellä joku kulkutauti, kun sairaalaan jouduttiin jatkuvasti rakentamaan uutta lisäsiipeä.

Lapinkoira, Sisu, mielipaikassaan.

Jekku, whippet.

Pico, basenji..

Helsinkiläinen metsäkauris viljapellossa.

Yli-Iiläinen poro valkoisen vasansa kanssa.

Hieno graffiti Vantaanjoen varressa. Tai oikeastaan sen teki hienoksi siltarumpuun kajastuva veden väreily, mikä ei tietenkään näy kuvassa samanlaisena.

Kissankellokeskittymä.

Maariankämmekkä.

Muita kedonkukkia.

Takiainen availee nuppujaan.

Leppäkerttuja on nyt runsaasti.

Pihakasveista mm. varjolilja,

tarhakullero

ja pioonit.

Viime joulun askarteluhitti oli tonttuovi. Tässä lienee ihan aito sellainen metsästä bongattuna.