Sanonta taisi olla niin päin, että vierivä kivi ei sammaloidu. Näillä vuosikymmenillä vaan huomaa, että sammaloitumista on päässyt jo tapahtumaan. On uskottava, ja ainakin toivottava, että kertynyt sammal pysyy paremmassa kuosissa, kun kiireittensä vuoksi ihminen ei ennätä kivettyä paikoilleen. Viime kuukausien aikana on vastaani tullut monenlaista tapahtumaa, jotka ovat lisänneet yllättäviä kierroksia minun jämähtäneen urautuneeseen ajankäyttööni. Suurin osa muutoksista ovat olleet kuitenkin mukavia ja positiivisia. Osa huolista ja aikataulumuutoksista ovat tulleet myös läheisten ja omastakin sairastelusta. Juuri nyt näyttää onneksi siltä, että kaikki toipumiset ovat jo hyvällä mallilla. Itse en ennättänyt kerryttämään sammalta harteilleni paria päivää pitempään. Totesin tervehtyneeni, kun heräsin huomaamaan suklaakalenterin luukkuja jääneen avaamatta.

Kantaessani huolta läheisteni murheista ja median kylvämistä synkistä uutisaiheista nousi toisaalta mieleeni varoitukset ihmisen kivikautisesta aivojärjestelmän osasesta. Nykykäsityksen mukaan ihmisen aivotoiminta koostuu kolmesta tasosta. Alimpana hermojärjertelmässämme toimii alkeellisin, ikään kuin kivikaudelta mukaan unohtunut osio. Toisella tasolla liikutaan tunteiden maailmassa, ja ylin aivotoiminta on määritelty järkitasoksi. Tietysti tämä kivikautinen aivolohko, liskoaivoiksikkin nimetty, aiheuttaa nykyihmiselle paljon harmia. Valitettavasti se hermokerrostuma ei ole pysynyt homo sapiensin muun kehityksen mukana, vaan se seikkailee edelleen kenties dinosaurusten ja muiden muinaishirviöiden maailmassa. Se laittaa meidät, muutoin niin fiksut ihmiset, säikkymään olemattomia tai ainakin pelkäämään pahinta. Sillä on vahva taipumus itseohjautuvuuteen,ja vaihtoehtoja on vain kaksi: taistele tai pakene. Tämän päivän maailmassa näillä ohjeistuksilla ei oikein pärjää, vaan kannattaisi vaikka kilauttaa kaverille tai kysyä neuvoa ainakin siltä järkitasoltaan. Asiantuntijan ohjeistus onkin, että kun mieleen hiipii huolia, saatika kauhukuvia, kannattaa ajatus pysäyttää ja kysyä tyynesti itseltä onko nämä jutut taas vain niitä kivikautisia jäänteitä. Itsekin, miettiessäni omaisteni huolia, tajusin miten helposti ajatuksiin nousee ne pahimmat mielikuvat. Toki on hyvä varautua vaihtoehtoihin, mutta ennakoinnissa on syytä noudattaa kohtuuden rajoja. 

Monet riidatkin synyvät liskoaivojen turhasta tömistelystä. Erimielisyydet koetaan helposti omaa turvallisuutta uhkaaviksi tilanteiksi. Liskoaivojen treenaaminen harkitsevampaan suuntaan ei ole helppo tehtävä, mutta ei kuulemma ihan mahdotonkaan. Määrätietoisella trimmillä saattaisi hyvinkin ihmismielen impulsivuus olla hillittävissä. Muutos näkyisi varmaankin ihmisen arkielämän sujuvoitumisena. Turhanaikaiset katumellakoinnit ja muut levottomuuspesäkkeet ehkä lientyisivät. Isommassa kuvassa voisi nähdä vaikka maailman autoritääristen johtohahmojen löytävän keskinäisiin kiistoihinsa sapelinkalistelua rakentavampia ratkaisuja. Liskokouluttajan/-kuiskaajan opinahjoja olisi siis aiheellista ryhtyä suunnittelemaan. Bisnesidean tarjoan vapaasti käytettäväksi. Töitä sillä saralla ainakin riittää.

Talvinen luonto on viime aikoina esittänyt parastaan.

Kajaanista löytyy useita kauniisti valaistuja kuusia .

Kauppakatu auringonnousun aikaan.

Kahvila Onnikan pihassa, linja-autoasemalla, on myös hämmästystä herättävä jouluvalaistus.

Joulukukat tuovat kotoisan juhlatunnelman.

Ystäväperheeltä saatu iki-ihana juluruusu.

Joulutorttuja tehtiin kotona ja mummolassa.

Enkeliteema säilyi korttiaskarteluunkin.

Entisajan enkelikelloideasta päivitettyä joulutunnelmaa.

Jouluvalmistelut jäivät tällä kertaa minimiin, mutta onneksi Pekka Heikkisen leipomo ei jätä ikinä pulaan. Jolukakku oli herkullinen, ja sen koristeluun en olisi keksinyt enää mitään lisättävää. Tuosta kuvasta huomaan, että piparit tuli kyllä tehtyä, mutta ne ovat lähes koskemattomana rasiassaan. Haenpa heti tähän muutaman. 

Suklaita säilynee pitkälle uuteen vuoteen.

Mira vei Valorisku -lasiteoksensa tilaajalleen Inariin. Teos sai upeat puitteet kauniista salista Hotelli Wilderness Inarin tiloista. Taiteilija itse sai kiittävää palautetta työstään, ja keskusteluja virisi jo uusista hankkeista. 

Hyvän Uuden Vuoden toivotukset kaikille näiden ilman ääniefektejä toimitettavien ilotulitusten myötä. Makkarin ikkunasta kuvatessa niihin liittyi vielä melkoista räiskettä ja rätinää.