Hienoa, tänä kesänä juhannusruusu ajoitti kukintansa täsmälleen oikeaan ajankohtaan, mittumaariin!

Keskikes%C3%A4naikaa.jpg

 

Juhanruusu%20kaupungilla%2021.6.-16%2000

 

Omenapuut ovat kukkineet jo aikaisemmin keväälä. Monta kukkaa enempää ei olisi ehkä mahtunutkaan tähän valkeakuulaaseen.

Piha%203.6.-16%20044.jpg

 

Tämä omppupuu tuli säilöttyksi takkapuina. Se on kasvanut oman pihapuumme siemenestä ja oli yli 3 m pitkä. Viime kesänä se kantoi jo paljon hedelmää, mutta maku jäi heikoksi, kuten usein pihapuun siemenlisäyksissä tahtoo käydä. Kauniisti se kuitenkin kukki hauskannäköisillä pyöreillä kukkatertuilla. Hmm... voi olla, että ennen puun polttamista kokeilen sahata oksista pikku viipaleita, joista voisi liimata vaikkapa taulun kehykset.

Piha%202.6.-16%20b%20006.jpg

 

Alppikärhö puski myöskin valtavat määrät sinistä tähtikukintoa.

Piha%202.6.-16%20b%20040.jpg

 

Piha%202.6.-16%20b%20041.jpg

 

Siperianunikko on hauska kasvi, josta on vaikea sanoa onko se perenna, 2-vuotinen kasvi vaiko 1-vuotinen. Eri tietolähteissä veikkaillaan noita kaikkia vaihtoehtoja. Oma kokemukseni ei anna juurikaan varmempaa näkemystä. Joka kevät saa hämmästellä, mistä tämä kasvi taas putkahtelee esiin. Harvoin sen kuitenkaan löytää sieltä minne sen on suunnitellut ja toivonut asettuvan.

Piha%202.6.-16%20b%20033.jpg

 

Siperianunikoita on monen värisiä, mutta valkoinen on näköjään poistunut pihavalikoimastani. Joskus joukossa saattaa olla kerrottu kukka, mutta en ole koskaan onnistunut monistamaan samanlaista yksilöä kypsyneestä siemenkodasta.

Piha%2016.6.-16%20002.jpg

 

Kartanopioni on kukkiessaan aina yhtä ihana.

Piha%204.6.-16%20002.jpg

 

Piha%204.6.-16%20005.jpg

 

Akileija pitää myös hyvin huolta jälkikasvustaan. Siemenistä kasvavat kukat voivat olla yllätyksellisiä mutta eivät aina välttämättä kauneusarvoiltaan alkuperäisen veroisia.

Piha%204.6.-16%20012.jpg

 

Atsaleia on ollut tänä keväänä harvinaisen niukkailmeinen. Hyvä kuitenkin että on sentään hengissä. Viime talvi oli monille kasveille varsin haasteellinen. Ympäri Suomea on kuulunut puhetta, että esimerkiksi monet ruusut ovat kadonneet kukkapenkeistä samoin kuin vuorenkilvet, syysleimut ja monet muut. Omasta pihasta katosivat toistakymmentä vuotta upesti kukkineet lamoruusut. Ne olivat niin helppohoitoisia, etten uskonut niiden voivan kompastua koskaan mihinkään. Harmillinen menetys.

Piha%2012.6.-16%20003.jpg

 

Inkiväärini taitaa joutua siirtymään avaran taivaan alle ulos, sillä sisätiloissa sen pää kopsahtaa kohta kattoon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä purkin sisällä tapahtuu, vai käyttääkö se hyväkäs kaiken energiansa tuon vihreän seipään kasvatukseen. Pituutta kasvilla on jo 122 cm.

Inkiv%C3%A4%C3%A4ri%2023.6.-16%20003.jpg

 

Kiinanruusupurkissa on taas uutta elämää. Arvelisin sen olevan taatelipalmun alun. Ihan varma en asiasta ole, sillä purkkeihin tulee tiputeltua kaikenlaisia siemeniä koeviljelyyn.

Inkiv%C3%A4%C3%A4ri%2023.6.-16%20005.jpg

 

Nyt, kun meidän taloudessa eivät enää koiran pavut kuulu kenenkään ruokavalioon, on iso ruoan säilytysastia joutunut minun sekalaisten askartelutarvikkeitten (helmiä, nappeja, pitsejä, purkkeja, kananmunakoteloita...) varastoksi. Piti vähän tuunata purkkia siistimpään muotoon.

Ask.%20purkki%2023.6.-16%20002.jpg

 

Pari käytöstä poistunutta vaatepartta pääsi uuteen virkaan.

Ask.%2025.6.-16%20015.jpg

 

Askartelupalstoilla on värkkäilty postikortteille säilytyslokerikoita. Kokosin  oman versioni, ja lopputuloksesta tuli vähän ehkä gootti. Kirjassa on punaiset kannet ja mustat sisäkannet sekä lisäksi mustia välilehtiä. Kortit saavat luvan tasapainottaa tunnelmaa, sikäli kun niitä voi juuri saadakaan, terkut kun nykyään pyrkivät tulemaan enimmäkseen digitaalisessa muodossa. 

Korttiteline%2024.6.-16%20007.jpg