Sienet ja kesämarjat alkavat olla talvisäilöissään, jäljellä ovat vain omenat, puolukat ja ehkä vielä karpalot. Omenoita tulikin tänä kesänä taas runsaasti, mutta valkeakuulaat kypsähtivät lämpimän jakson aikana kaikki yhtä aikaa. Niiden säilömisessä tuli kiire, ja vaikka ystävät riensivät apuun, ei hävikiltäkään vältytty. Onneksi punakanelit eivät ole niin malttamattomia kypsymisprosessissaan, vaan saamme nauttia niistä vielä pitkään, ainakin marraskuulle saakka.

Kunpa osan omenoista voisi säilöä tällaisenaan kodin sisustusmateriaaliksi!

Omppupiirakkaa syödään välillä pääruoaksikin.

Hilloa ja sosetta...

... mehua tuorepuristettuna ja mehumaijalla valmistettuna.

Puolukoitakaan ei tarvinnut etsiä tänä syksynä suurennuslasilla.

Maksapihvejä ja kaalilaatikkoa odotellessa.

Eihän nämä jalostuspuuhat suinkaan tähän lopu. Kahdesta omppupuusta tulee uskomattomat määrät pureskeltavaa, pilkottavaa, keitettävää, lingottavaa, kuivattavaa, leivottavaa... Onneksi on olemassa myötätuntoisia ystäviä, jotka ovat valmiita keventämään omenantuhoamistaakkaa ja hakevat osan sadosta omaksi riesakseen. Silti varastossa on vielä kilokaupalla pohdittavaa, että tuleeko seuraavaksi omenachutneytä vai snackseja suklaalla tai ilman. Tietysti jossakin vaiheessa tulee tehtäväksi täytekakku kookoslastuilla täydennettynä. Kaikkiin mahdollisiin ruokiin piilotellaan omppua mausteeksi, höysteeksi, lisäkkeeksi, koristeeksi jne. jne. Ja jälkkäriksi kinuskiomenaa... Siis joulunaikaan ollaankin melkoisia omenapossuja. ;)

Syyskuisessa pihassa on jo ruskan merkkejä, mutta jotkut kukat uskovat vielä syyslämpimiin.