Eipä aikaakaan, kun tämä kesä alkaa olla vain muistoja mielen sopukoissa. Hieno kesä on toki ollutkin. Näin jälkeenpäin  voi todeta, että meitä kainuulaisia ovat säätkin suosineet. Mitään äärimmäisiä sääilmiöitä ei täällä ole näkynyt, toisin kuin muualla Suomessa, puhumattakaan muusta maailmasta. Aikani on kulunut paljolti kotoilun merkeissä ja isomummimme avustustehtävissä. Monta ilahduttavaa sukulaisvierailua on myös mahtunut tähän kesään, ja tärkeitä ovat olleet pikku pyrähdyksiet muita ystäviä tapaamaan.

Useita taidenäyttelyitä on tullut tutkittua. Sykähdyttävin niistä on tietenkin ollut Miran ensimmäinen lasinäyttely Porvoossa. Siitä kerroinkin jo edellisessä postauksessani. Mieleenpainuva hetki oli myös nähdä Ristijärven Katvelan museotilassa esillä olevat kuvataiteilija Urho Kähkösen työt. Maalausten mystinen tunnelma ja koskettava värimaisema kolahtivat tiukasti tajuntaan. Näyttely on päättynyt 6.8., mutta hänen taiteeseen voi tutustua esim. Instagrammissa art_urho_kahkonen.

Toinen upea värimaalima avautuu Kajaanin kaupunginkirjaston yläkerran valokuvanäyttelyssä. Esillä on valokuvaaja Sami Säilyn kokoelma paltaniemeläistä maisemaa viiden vuoden ajalta. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Kuvia voi näköjään tilata myös Woodland Graphigsin verkkokaupasta vaikka kotiseinää koristamaan.

Kirjastokäynnillä kannattaa pysähtyä myös ala-aulan vitriinien äärelle.

Kainuun museossa voi tutustua vessahuumoriin ja samalla oikeinkin asialliseen ulkohuussitietouteen. Suomeen on vesiclosetti rantautunut 1800-luvulla. Sitä ennen, ja nykyisin vielä maaseudulla, varsinkin mökkiolosuhteissa, on pieni huone, sydämen muotoisella ikkunalla varustettuna, nauttinut suurta arvostusta pihapiirissä. Huussi ei suinkaan ole tällä hetkelläkään mikään maailmanlaajuinen ilmiö. Ja missä maailmalla näitä mökkejä onkin, niin kotoisen sydämen tilalla nähdään usein esim. puolikuu.  

Perinteisesti suomalaiseen WC:iin ja puuceehen on kuulunut kaikenlaista lukemistoa Aku Ankasta lähtien ja tietysti mietiskely ajankuluksi. Minkähänlainen kirjallisten ideoiden lähde ja ajatushautomo on aikoinaan ollut tämä kirjailija Ilmari Kiannon Turjanlinnan käymälä.  

Nyttemmin puucee pääsee uuteen maailmanvalloitukseen, kun tämän vuoden Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen osastolle on rakennettu ehta "hotelli helpotus". Syy tämän pikku rakennuksen pystyttämiseen on hyvinkin vakava. Näinä ilmastonmuutoksen aikoina huoli puhtaan veden riittävyydestä ja vesistöjen likaantumisesta alkaa näyttäytyä yhä suurempana ongelmana. Esim. kehittyneiden maiden talousvesistä 30% vedetään vesiclosettien viemäriverkostoon. Siis puhdasta juomavettä! Ja maailman jäteveistä 80% joutuu käsittelemättömänä ympäristöön.  Esimerkiksi  Venetsiassa jätevedet johdetaan juuri niihin turistienkin haikailemiin iki-ihaaniin kanaaleihin. Suomalaisperinteinen käymäläkulttuuri toisi järkevän kilpailijan nykyiselle luonnonvaroja tuhlaavalle keinolannotetuotannolle. Huussihan sisältää oivallisen innovaation kompostituotannosta. No, kaupungeissa ratkaisu ei ihan helposti toteudu, mutta maaseutuakin maailmasta vielä löytyy.

Ystävän kanssa suuntasimme kulkumme Ristijärvelle Veisuu Vestivaalille, olihan kyseessä tapahtuman 20-vuotisjuhla. Ristijärvellä veisuu sanalla on huomattavasti laajempi merkitys, kuin ehkä yleensä on totuttu. Tapahtuma voi hyvinkin siältää kirkkomusiikillista antia, mutta yhtä hyvin mitä tahaansa musiikillista genreä. Tänäkin viikonloppuna esiintyjäkaartista löytyi mm. Club For Five, Joel  Hallikainen, Milana Misic jne. 

Lauantaina Ristijärven kirkossa esiintyi PaReMPi kvartetti. Mielenkiintoinen tuttavuus! Kanttoreista koostuva nelikko, jolla löytyy osaamista muusiikin lajissa kuin lajissa. Levyn tekoa heille voisi suositella.

Anna-Kaisa Korpinen on Seinäjoen tangoseniori -kilpailun voittaja vuodelta 2022

Hannu Väyrynen esitti leppoisaan tapaansa Konsta Pylkkäsen lennokkaita ajatuksia.

Sanavalmiilta taikuri Elias Kvistiltä löytyi yllättäviä käänteitä hokkuspokkustemppuihinsa.

Ristijärvelle lähdön yhtenä houkuttimena oli myös Juustoleipä -messut. 

Paloauton esittely lienee messujen kuin messujen vakiorekvisiitta. Nyt oli paikalla myös aidon näköinen miniversio tällaisesta palokalustosta. Auton esittelijä kertoi idean olevan suomussalmelaisen miehen, joka on omin käsin nikkaroinut lasten unelma-ajokin.

Parit rivit kudottiin messuyleisön yhteiseen kudelmaan.

Välillä thaimaalaista katukeittiötä. Yllättävän aidon makuista. 

Museossa oli nähtävillä katsaus Ristijärven Suojeluskunnan toiminasta. Jotenkin tällaiset pienten paikkakuntien kotiseutumuseot tuovat historian tapahtumat lähelle ja konkreettisiksi.

"Sentraali Sandra"

Ristijärven kirkko toimi useiden vestivaalitapahtumien akustisena pääestradina.

Kirkon tuntumassa kaunista risuaitaa.

Sateinen kesä suo Kajaaniin pienen muistuman Ämmänkosken aikoinaan vuolaana virtaavista kuohuista.

Kajaaninjokea alavirtaan.

Pienoisen lummelammen rauhaa.

Maitohorsma ja koiranputki suorittavat maisemointitehtävää omalla vuorollaan.

Ensimmäiset railakkaan keltaiset kanttarellit saavat nuutuneenkin metsäsamoilijan aistit hereille.

Vanhahko herkkutatti ei houkuttele syömään, mutta näkymä on kokonaisuudessaan karun kaunis nuoren metsikön katveessa.

Outo "korvalehdykkäsieni" ei myöskään herätä ruokahalua.

Puhumattakaan näistä "hattivateista".

Haperoita lötyi syötäväksi asti.

Heinäkuussa Ensilän palstaviljelmät ovat täydessä loistossaan. 

Varjoliljan herkkää kauneutta.

Jalokärhö.

Kiva päivänkakkaraketo.

Myös ystävän pihassa kukitaan kilpaa.

Isomummin ysikymppisiä juhlitaan pitkän kaavan mukaan.

Mummolan punakukkainen marketta viihtyy hyvin vanhassa muuripadassa.

Leikkokukista tulee aina otettua kuvat, niin iloa riittää pitemmäksi aikaa.

Saintpaulioita ikkunalla.

Tomaatteja pääsee jo maistelemaan.

Lakkasuoltakin löytyi poimittavaa.

Onneksi olin osannut ajoittaa kuntohuippuni juuri marjastuskaudelle, joten pysyin kohtuullisesti taas Pekan vanavedessä vaikeakulkuisissa maastoissa. Koen itseni todella etuoikeutetuksi, kun "marjaoppaallani" on hyvän saalisvainun lisäksi sisäsyntyinen kartta- ja kompassijärjestelmä päässään. Metsäreissuilla ei juuri sääskiä näkynyt, mutta muutama paarmaa tuli kyllä ruokituksi.

Tämä puolukkamätäs olisi kiva nähdä, kunhan marjat ovat valmistuneet.

Salli oli haaveillut, että kunpa voisi kerrankin viettää Itävallassa hieman pidemmän loman. Olisiko tämän kiireisen perheen arjesta mitenkään löydettävissä jokin luova ratkaisu? Neuvonpidon pohjalta viettivät Salli ja isä aluksi Itävalta -lomaansa. Sitten perillä läpsystä vaihto, ja niin ennätti näyttelykiireiltään äitikin alppimaisemiin. Kuva kertoo ratkaisun onnistuneisuudesta.

Iltapuhteilla Mira äidin kynät heräsivät eloon.

Sallilla oli tietysti myös omat työskentelyvälineet mukana.

Eilen, 9.8., iltanäkymää rannassamme.

​