Tulihan se sieltä - kesä vihdoinkin! Ja pääsivät toteutumaan ne meteorologien viikkokausia lupailemat (ja aina perutuksi tulleet) helteetkin. Oulun seudulle lämpöä on jo riittänyt melkein yhden kesän edestä.

P8020041.jpg

 

 Myös Helsingin reissulle osui  varmaan sikäläisittäin kesän parhaimmat kelit.

P7290096.jpg

 

Kesäisen leppeää näkymää.

P7290097.jpg

 

Uusi maauimala, tai tässä tapauksessa ehkä meriuimala, kun uima-altaat on sijoitettu merialueelle.  Allas Sea Pool sijaitsee Katajanokalla kauppatorin tuntumassa.

P7290087.jpg

 

Uima-altaiden vieressä on kolmessa kerroksessa terasseja ja ravintoloita sekä tietysti sauna.

P7290080.jpg

 

Helsingistä löytyy hiukkasen välimerellistäkin tunnelmaa, kun kurkistaa Sedu Koskisen ja kumppaneiden toteuttamaa konttiravintolaideaa Hernesaaressa. Ilmeisesti ajatuksena on ollut hakea turistirantojen katukeittiömeininkiä. Ajatus toteutunee paremmin iltahämärissä, kun kojujen valoketjut on sytytetty eikä juuriltaan tempaistujen palmupuiden "koti-ikävä" näytä ehkä niin silmiinpistävältä.

P7300104.jpg

 

P7300102.jpg

 

P7300100.jpg

 

Jos rantaravintoloiden kevytrakenteinen miljöö teollisuusalueen kyljessä ei ihan yllä etelän katukeittiöiden tasolle, niin ruokaa ei sovi moittia ainakaan minun kokeiluni perusteella. Tyttären porukka suositteli lämpimästi hampurilaisateriaa. Täytyy myöntää, että olipa ihan ykköshampurilainen. Sisällä oli sopivan "blööksi" jätettyä savuhärkää. Rapeat bataattiranskalaiset täydennettynä talon omilla sinapeilla ja salsakastikkeilla maistuivat myös mainioilta salaatin ja punasipulirenkaiden kera. Nam!

P7300108.jpg

 

Ateneumin taidegalleriaan sain kaveriksi ystäväni monien vuosikymmenten varrelta. Päänäyttely oli nimetty Alvar Aallolle (1898 - 1976). Mielenkiintoista oli pyyhkiä pölyt omista muistilokeroista kaikkien näiden Alvarin muotoilemien käyttö ja taide-esineiden suhteen.

Tarjoilupöytä menneiltä vuosikymmeniltä. Artekista saisi nyt modernisoidun version 1885 eurolla. 

P7290072.jpg

 

Tankki-tuolin Aalto suunnitteli Milanon Triennaaliin 1936. Tuoli oli hitti jo syntyessään, ja tänä päivänä Artekista voi tilata vastaavanlaisen hintaan n. 4000 euroa. Tuoli näyttäisi olevan suunniteltu erityisen pitkäreisiselle ihmiselle. Lyhyemmällä jalkakasvulla siunattu ihminen joutunee haalimaan lempityynynsä selän taakse, tai sitten vain yksinkertaisesti istutaan risti-istunnassa jalat solmussa tuolin istuinosalla ;)

P7290070.jpg

 

Aalto-maljakon syntysanat on luotu vuonna 1936, kun Aalto voitti Karhula-Iittalan suunnittelukilpailun työllään "Eskimonaisen nahkahousut". Nyttemmin Aalto-maljakko on yksi maailman kuuluisimmista lasiesineistä. Iittalalta voisi ostaa esim. ison ultramariinin sinisen "Suomi 100 maljakon" 150 eurolla.

P7290069.jpg

 

Lamppukuva ei ole paras mahdollinen, mutta valaisimet ovat sinällään hienoja - konstailemattomia mutta tyylikkäitä. Valaisimia on myös edelleen myynnissä. (Nämä Artekin ja muiden liikkeiden viittaukset eivät ole sponsoroituja mainnoksia :D Kiinnosti vain selvittää mitä näille tuotteille nykyään kuuluu. Vähän hämmästyinkin, että ne ovat vuosikymmenten saatossa säilyttäneet kilpailuasemansa noin hyvin.)

P7290066.jpg

Alvar Aallon vaimo, Aino, osallistui täysipainoisesti miehensä kanssa työskentelyyn. Hän jäi kuitenkin aina sivummalle heidän julkisessa esiintymisessään, kun oli miestään hiljaisempi ja vaatimattomampi. Alvar muisti kuitenkin antaa täyden tunnustuksen vaimonsa vahvasta työpanoksesta myöskin ulospäin. Yhdessä he toteuttivatkin maailmanlaajuista uraaurtavaa työtä myös arkkitehtuurin alalla, mikä olisikin ihan kokonaan oma lukunsa tarkemman tutustumisen kohteena.

 

Ateneumissa oli myös Kalevala-teemainen osio. Siellä oli esillä näitä tuttuja suomalaiskansallisia maalauksia alkuperäiskuosissaan. Muistan nähneeni samoja kuvia vuosikymmeniä sitten Porissa Juseliuksen mausoleumissa, joka oli rakennettu kuolleen Sigfrid tyttären muistoksi 1800 lopulla. Tuolloin minuun, 14-vuotiaaseen tyttöseen, teki muistomerkki ja Akseli Gallen-Kallelan freskot suuren vaikutuksen.

Lemminkäisen äiti (1897).

P7290056.jpg

 

Kullervon kirous (1865)

P7290055.jpg

 

Aino (1891)

P7290057.jpg

 

Tässä virolaisessa veistoksessa Marjatta pitäää kädessään puolukkaa, jonka mallina on selvääkin selvemmin toiminut minun suosikkihedelmäni granaattiomena. ;) Granaattiomenan päällä olevasta kukkajäänteestä on kuulemma aikoinaan saanut mallinsa ensimmäinen kunikaallisten käyttämä kruunu. 

P7290058.jpg

 

Oma, salaatin lisukkeeksi hankittu, granaattiomena koko komeudessaan.

P4280006.jpg

 

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903) on suomalaisten suosiossa ollut kautta aikojen jopa siinä määrin, että se voitti vuonna 2006 Ateneumin "Maamme taulu" -äänestyksen. Aihe on mukana myös esim. Nightwishin Amaranth-videolla. 

P7290059.jpg

 

Albert Edefeltin "Leikkiviä poikia rannalla" (1884) kuuluu tuttuihin kansallisaarteisiimme. 

P7290061.jpg

 

Eero Järnefeltin teoksia esim. Maisema Kolilta (1928)

P7290062.jpg

 

 Tämän maalauksen värimaisema pysäytti teoksen äärelle. Italialainen Afro (Basaldella): Airut (1949)

P7290065.jpg

 

Välillä pieni jazz-painotteinen taidetuokio.

P7290075.jpg

 

Sitten hoitelin tyttären koiria - tai paremminkin ne hoitivat arvovaltaista vartiointitehtävää minun torkuskellessa riippukeinussa.

IMG_20170728_133152.jpg

 

IMG_20170728_131834.jpg

 

Viisivuotiaan Sallin kanssa järjestelimme oman "taiteilija-ateljeemme" käyttövalmiuteen. Maalarihommissa sujahti huomaamatta  lähes työpäivänmittainen tovi. 

P7270029.jpg

 

 Tuotoksena syntyi mandalatyyppistä kivi- ja skyrkansitaidetta. Skyr-kansista ajattelimme leikata reunukset pois ja ripustaa ehkä ketjuna ikkunaan.

P7270045.jpg

 

Paluu kotikulmille ja tutkimaan kesäistä luontoa.

Hopeatäpläperhosia on paljon ja niiden keskinäiset erot ovat pieniä. Olisikohan tämä niitty- tai angervohopeatäplä...

P7250128.jpg

 

Hopeatäplän seurana sinisiipi.

.P7250119.jpg

 

Kaakkuri vai kuikka? En päässyt lähempää selvittämään tuntomerkkejä.

P7250142.jpg

 

Enkä toki halunnut häiritäkään pariskuntaa. Toinen näytti ottavan pienet nokoset toisen tarkkaillessa ympäristöä. Muuten, jos joku blogivierailijoistani tunnistaa lintuja tai kasveja kuvistani, niin kertokaa ihmeessä havaintonne esim. kommenteissa, tai sähköpostiosoitteenikin löytyy alkuteksteistä. Kiitos jo etukäteen.

P7250147.jpg

 

Heinäkuun kukkijoita:

Pikkutalvikki.

P7250112.jpg

 

Valkoapila.

P8020061.jpg

 

 Mesiangervo.

P8020017.jpg

 

Virmajuuri.

P8020016.jpg

 

Virmajuuren värisävyjä.

P8020024.jpg

 

Hiirenvirna.

P8020039.jpg

 

Pujo.

P8020042.jpg

 

Leppäkerttu pujottelee pujon kukissa.

P8020043.jpg

 

Tulee nimitettyä näitä loppukesän keltaisia kasveja keltanoiksi, ehkä siinä ei paljoa edes erehdy.

P8020021.jpg

 

Tämä voisi olla sarjakeltano. :D

P8020003.jpg

 

Heinistäkin on vähän paha mennä sanomaan mitään varmaa ilman tieteellisempää otetta, mutta tämä saattaisi olla jotain sukua metsälauhalle.

P8020009.jpg

 

Pietaryrtti.

P8020006.jpg

 

Rantatädyke.

P8020010.jpg

 

P8020014.jpg

 

Ei tullut kurkistettua sienen alapinnalle, mutta tyydyin nimeämään sen joksikin suomuorakkaaksi. 

P8020020.jpg

 

Eikä kesää ilman helteistä hillasuota. Oli toki arvattavissakin, että kyllä kuumia kesäpäiviä vielä saadaan, kunhan hillat tulevat poimintavalmiuteen. :D

P7250121.jpg

 

Tänä kesänä hillat kypsyivät epätavallisen eriaikaisesti. Samalla mättäällä saattoi olla poimintakypsiä marjoja, raakileita, ylikypsiä tai suppuvaiheisia yksilöitä. Siispä marjoja piti käydä keräilemässä useampia reissuja.

P8010003.jpg

 

Kelottunut mänty.

P7250107.jpg

 

Lumpeet aloittelevat kukintaansa.

P8040023.jpg

 

P8040007.jpg

 

Kaunis keltasompasammal.

P7250105.jpg

 

P7250104.jpg

 

Kanervat parhaimmillaan. Mantukimalainen oli päättänyt päästä mukaan kuvaan. 

P8040036.jpg

 

Lähikuvaa kanervasta.

P8040033.jpg

 

Joukossa valkoinen kanerva.

P8040009.jpg

 

Viime postauksessani hämmästelin tienvarsilupiineita. Hienolta näyttävät myös ojanpenkereiden päivänkakkarakasvustot.

P8040039.jpg

 

Välillä puna-apilaa.

P8040046.jpg

 

Kultapiiskut ovat vasta tuloillaan.

P8040051.jpg

 

Karhunputki.

P8040052.jpg

 

Olisivatko nämä taas niitä keltanoita.

P8040056.jpg

 

Mesiangervon tienvarsikoristelua.

P8040061.jpg

 

Lisäksi maitohorsmaa.

P8040063.jpg

 

Tässä vaiheessa, hillakakun äärellä, suorämpimisen vaivat ovat tyystin unohtuneet. On mukava muistella miten läheltä nähtiin kurkia ja miten tavanomaista vähemmän tarvitsi kahlata umpimärkiä soita. Oliko sääskiä ja paarmojakin vähemmän kuin normaalisti? Joka tapauksessa, kotona saunan ja energiatankkauksen jälkeen,  suovaelluksen haasteellisuus muuttuu vähitelleen pelkästään positiiviseksi kokemukseksi. 

P8060001.jpg