Tästä näkökulmasta hillareissu näyttää leppoisan mukavalta luonnonrauhasta nautiskelulta.

Ja sitähän se toki onkin, kun tässä vaiheessa on mahdollisuus vaikka pulahtaa uimaan puhtaan raikkaaseen lähdepohjaiseen lampeen. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että takana on jo useampi kilometri rämpimistä upottavalla suolla ja tietysti hilla-aikaan aina vallitsevassa kuuman nihkeässä ilmanalassa. Eikä sovi unohtaa ärsyttävästi inisevää matkaseuraa, joka on parveillut ympärillä kohtuuttomalla innokkuudella koko matkan. Paitsi, että tänä kesänä keksin kokeilla sisäisesti nautittavaa "hyttysmyrkkyä". Kävin edellisenä iltana valitsemassa kaupungin parhaasta salaattibaarista monipuoliset salaattiainekset, jotka koostuivat n. 50% valko- ja muista tarjolla olevista sipuleista. Sen koktailin kun oli iltasella syönyt, niin suolla itikat järjestivät kohteliaasti pienen turvavälin minuun ja tyytyivät vain pitämään omia kuoroharjoituksiaan ympärilläni.

Hillaa on kuulemma ollut Lapin soilla ihan keltaisenaan, mutta meidän pikku soilla piti tyytyä vähempään. Ainakin minulle riittää juuri se määrä, mitä suolta kulloinkin sattuu saamaan. Toisinaan kotiin palataan tyhjinkin sankoin, mutta silti aina tuntuu, että on ollut mukava reissu. 

Luontotaidetta kaikille aisteille.

Pieniä sinisiipiperhosia oli nyt myös runsaasti. Ne osasivat valita väreihinsä sointuvat taustat. 

Maariankämmekät kiinnostivat sinisiipiä.

Ohoh, onkohan karhu aterioinut muurahaispesällä.

No, karhu todellakin! Näissä maisemissa olemme toki tottuneet näkemään karhun jälkiä aiemminkin. Itse nallea emme ole metsässä kohdanneet, ja niinhän sitä sanotaankin, että karhu kyllä näkee meidät marjastajat, mutta me emme juurikaan pääse sitä näkemään (en ole ihan varma haluaisinkokaan tavata tätä otusta, ainakaan lähi etäisyydeltä).

Sorry nyt ihan hirveästi, ei ollut tarkoitus säikäyttää!

Olin juuri lukenut karsikkopuista. Huomasin saman tien sellaisen metsässä. Näistä puista karsitaan alaoksat ja poistetaan kaarnaa. Paljastuneeseen runkoon veistetään tiettyjä merkkejä vainajan muistoksi esim. puumerkki, päivämääriä jne. On ollut tarkoitus, että karsikkopuu auttaa vainajaa toteamaan oma nykyinen tilansa, jos hän lähtee kalmistosta vaeltelemaan kotiseuduilleen. Joskus karsikkopuu tehdään vain omana käyntimerkintänä osoitukseksi jollakin uudella alueella vierailusta.

Iso kaunis sulka, luultavasti kurjen omaisuutta.

Hillakakku kruunaa aina muutoin kovin vaativan marjareissun.

Seuraava metsäretki olikin jo sitten mustikkaan.

Sain mukaani hyvän haltijattaren, joka osasi opastaa ruhtinaallisen hyville mustikka-apajille. 

Haltijatar loihti esiin herkulliset retkieväät, ja sään hän oli viritellyt jo aiemmin täydelliseksi kesäpäiväksi.

Tämä kesä on osoittautunut hyväksi myös sienisadon suhteen. Haperoita ja herkkutatteja on riittänyt.

Naapurilta sain aiemmin ruisleivän juuren. Nyt oli vuorossa vaalean leivän juuri. Hän toi mukanaan myös valtavan suuren ja kauniin leivän. Taltioin siitä kuvan, kun arvelen, etten itse tule saamaan noin kaunista leipää ikinä aikaiseksi.

Hyvän ystävän kanssa käytinn syömässä Villa Hannalassa makoisat lohikeitot. Voin suositella paikkaa lämpimästi.

Hellepäivän illassa oranssina hehkuva auringonlasku.

Vastapuolellelle auringonlaskua kehittyi kauniita pilvimuodostelmia.

Koronakevään palapeli-innostus ei ole kokonaan laantunut. Kaikki tuhatviisisataa palaa pitäisi saada vielä paikoilleen tähänkin kuvaan. Toivottavasti vain ei toteutuisi uudet karanteenisuositukset, kun tilanne on Suomessakin kääntynyt taas huonompaan suuntaan. Rajoitusten osittaisen purkamisen jälkeen covid 19 -taudin päivittäiset tartuntaluvut ovat nousseet 20 tietämille heinäkuun kymmenestä. Varsinkaan nuoriso ei ole jaksanut pitää kiinni hygieniasuosituksista kokoontuessaan viettämään vapaa-aikaansa. Osa tartunnoista on tullut riskimaihin suuntautuneiden matkojen seurauksena. Hallitus on taas vakavan paikan edessä taituroidessaan talouskysymysten ja tiukentuvien rajoitusten ristiaallokossa.

Pihassa kukkii sinipiikkiputki.

Hauska pinkin värinen maksaruoho.

Alppikatkero.

Ahkeraliisa.

Lapinnauhus.

Hovijasmike.

Ampiasisyrtti.

Myskimalva.

Kurjenkello.

Jaloangervo.

Petunia.

Omenapuunoksat suorastaan notkuvat hedelmien painosta.

Kirsikkapuu tuotti ensimmäisen satonsa. Tulos jäi määrällisesti vaatimattomaan kahdeksaan marjaan, mutta oli sitäkin mieluisampi, kun pitkään näytti siltä, että puun tarkoituksena oli ilahduttaa meitä pelkästään kukinnallaan.

Luovutamme nyt 33 vuotta hyvin palvelleen kotimme uudelle, mukavalle ja reipashenkiselle perheelle. He ovat varautuneet tekemään tarvittavat remontit pyrkien säilyttämään talon uniikin ainutlaatuisuuden, joka on jaksanut viehättää meitäkin kaikki nämä vuosikymmenet. Haikein, vaikka toisaalta innostunein mielin suuntaamme tiemme uusiin maisemiin. Kajaanin kaunis kaupunki upeine lähiseudun vaaramaisemineen odottaa meitä seuraavaksi. Uskomme, että Kajaanissa meidän työpanoksestakin on vielä hyötyä, kun menemme sinne auttelemaan lähi sukulaistamme. Mielessä siintää vielä monenlaisia toiveita tulevaisuudesta, mutta tässä iässä on elettävä päivä kerrallaan. Niitä päiviä kuitenkin siivittää suunnitelmat, jotka voivat, ja saavatkin olla osin unelma-asteella.

'