Pitkän viileän jakson jälkeen kevät ryöpsähti kerralla maisemaan ja samantien teki tilaa välittömälle kesän tulolle. Oulussa mitattiin 24.5. tämän kevään Suomen lämpöennätys 21,9 astetta. Siitä lähtien on ollut kohtuullisen lämmintä, ja ensi viikolle lupaillaan jo hellelukemia. Pihatöissä saa pitää kiirettä, että kukkapenkkien kunnostustöissä pysyy kasvien kevätryntäyksessä mukana.
Tähän väliin voisi kuitenkin tehdä taas pienen koronapäivityksen, kun on aina niin kätevää myöhemmin käydä täältä vilkaisemassa mitä tautiepidemian tiimoilla on tapahtunut aiemmin.
Lämpimien säiden arveltiin taltuttavan koronataudin leviämistä, kuten nyt näyttää tapahtuneenkin. Monin paikoin Suomessa ei ole ilmennyt lainkaan uusia sairaustapauksia ja pääkaupunkiseudullakin hyvin maltillisesti. Niinpä koulut avasivat ovensa pariksi viikoksi toukokuun loppuun, tosin tiukoin hygienia- ja etäisyydenpito-ohjeistuksin. Ravintolat aloittavat kesäkuun alussa toimintansa myös tietyin rajoituksin. Ravintoloitsijoiden ja asiakkaiden keskuudessa on herättänyt närää, että ravintolatoiminnassa ei voitu ottaa huomioon alueellisia eroja. Monilla paikkakunnilla ei tautia ole esiintynyt viikkoihin ja joillakin ei ollenkaan. No, nyt mennään kaikkialla toistaiseksi Uudenmaan tilanteen mukaan, mutta asiaa sentään tarkistetaan juhannusviikolla. Ravintoloitsijoiden närkästyksen ymmärtää, kun heidän ala oli ainut, joka epidemian alettua määrättiin totaaliseen kieltoon, ja ilmeisesti he ovat saaneet tosi nihkeästi hallituksen yrittäjille myöntämiä tukipakettejakaan.
Ruotsin tilanne on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan, kun kuolleisuusluvut ovat lähteneet nousuun entisestään. Yhden viikon aikana on koronakuolemia tullut 358 uutta tapausta (koko aikana yli 4200), kun suomalaisia on tautiin kuollut koko epidemia-aikana 320 henkeä.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoo, että heillä on toimittu tieteen viitoittamalla tiellä. Varmasti kaikki maat pyrkivät toimimaan mahdollisimman tieteelliseltä pohjalta. Tieteen puitteissa vain risteilee monenlaisia polkuja kuljettavaksi. Suomessa lähdettiin hetkeksi Ruotsin viitoittamalle polulle (vaikka virallisesti ei laumaimmuniteettiin pyrkimistä myönnetty). Meidän onneksemme olimme epidemian levinneisyydessä pari viikkoa lähi naapureita jäljessä, jolloin meille jäi mahdollisuus tarkistaa minkälaisia vaihtoehtoja maailmalla oli tarjolla.
Ruotsin valtionepidemiolgi Anders Tegnell oppeineen nousi aluksi kansalaisten keskuudessa suureen suosioon, ja ihmiset ovat hankkineet jopa tatuointeja hänen innoittamanaan. Hallitus uskoi Tegellin mukaisesti laumaimmuniteetin kehittymiseen mutta samalla myös siihen, että pitämällä yhteiskunta mahdollisimman avoimena voitaisiin pitkässä juoksussa minimoida sosiaalisten ongelmien kehittymistä ja ennen kaikkea vältää talouden romahtaminen. Nyt Tegnell myöntää, että laumaimmuniteetti ei ole toteutunut lähellekään oletusten mukaisesti. Toukokuussa piti Ruotsissa olla 30-40% suoja kehittyneenä, mittausten mukaan on saavutettu 7% immuniteetti.
Tulevaisuus näyttää miten vapaa liikkuvuus on ylläpitänyt ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tilaa, miten talous tulee kehittymään ja joutuuko Ruotsi nyt ehkä tiukentamaan rajoituksia. Vielä yksi huolestuttava piirre löytyy Ruotsin kuolleisuustilastoista - yli 90% kuolleista on yli 70 vuotiaita.
Muualla maailmassa koronaepidemia on leviämässä huolestuttavalla vauhdilla esim. Latinalaisessa Amerikassa. Laantumisen merkkejä ei näy USA:ssakaan ja Venäjän tilanteesta ei kukaan voi sanoa mitään varmaa. Tautiin kuolleiden viralliset tilastoluvut ovat koko maailman osalta tällä hetkellä 371282, vaikkakaan yleisesti ei uskota kaikkien koronaan kuolleiden tietojen kirjautuvan tilastoihin. Aasian maissa tilanteen katsotaan jo helpottaneen, jos uudesta tautiaallosta ei myöhemmin nouse uutta epidemiaa.
Tarhakylmänkukka parhaassa loistossaan.
Pieni ja kaunis posliinihyasintti.
Idänsinililja on lähtenyt hiljalleen leviämään pihassa.
Näsiä.
Näsiän herkkää väriskaalaa auringossa haalistumisesta huolimatta.
Kevätkaihonkukka.
Keltavuokko aikoo valloittaa koko tontin.
Hauska pieni käenkaali.
Kaukasianpitkäpalko.
Idänruusujuuri nuppuvaiheessa.
Vuorenkilpi.
Siperianunikko.
Kääpiömantelin pinkit kukat aukeavat pian.
Kattomehitähdellä on kaunis lehtiruusuke.
Katajan alku oli aikoinaan tosi söpö, mutta nyt se yli kaksimetrisenä sai kaatotuomion. Sahasin poikki kuusi ranteen paksuista tiukkaakin tiukempaa oksanhaaraa.
Ongelmaksi nousi miten saada sitkeän katajan vielä sitkeämpi juurakko pois maasta. Sain katkottua pintajuuria, mutta kataja taitaa olla enemmän sukua kuuselle kuin männylle. Arvelisin, että sillä on maan alla vielä paksu pääjuuri kuten kuusella. Siis hikinen savotta tässä odottaa.
Nämä keväisen vienot silmut ovat karuudessaan kovin kuvauksellisia.
Syötävän kaunis voikukka. Sen kaikki osat ovat syötäväksi kelpaavia ja tietysti terveysvaikutteisia.
Rentukkaniitty.
Ilta-auringossa rentukat muuttuvat kultaisiksi.
Ketunleipää kannattaa myös ihmisen maistaa.
Västäräkin näkee harvoin puunoksalla. Tässä tapauksessa västäräkkipari oli juuri saapunut pitkältä muuttomatkaltaan, ja toinen linnuista aterioi pihanurmikollamme. Toisella västäräkillä oli vartiointivuoro, ja se lennähti välittömästi omenapuunoksalle varoittamaan kumppaniaan, jos tulin kameroineni liian lähelle.
Kaksi pitkäkaulaista pariskuntaa rantamaisemassa.
Fasaanikukko ja...
hänen rouvansa.
Vakituiset pihapiirimme asukkaat, harakka ja fasaani, näyttävät tulevan hyvin toimeen keskenään.
Tiira iltalennolla.
Siivet korkeuksissa.
Erehdyttävästi linnunmunaa muistuttava kivi rantaruovikossa.
Noin 5-8 cm pikku kalat innostuivat polskimaan tyynessä venevalkamassa. Näky oli uskomaton, kun hyppeleviä kaloja näytti olevan satamäärin liikkeellä.
Kauempana merenrannasta perhokalastaja oli kokeilemassa onneaan isompien kalojen toivossa.
Kuivasojan ranta on luonnontilaista kulkumaastoa.
Tyynenä iltana pilvet heijastuvat upeasti merenpinnasta.
Joskus auringonlasku hohtaa hopeana...
joskus kultana.
Onko auringon korona joutunut karanteenin kaltaiseeen tilanteeseen?
Vanhan Pateniemen sahan rantaan nousee uusia asuntoja merimaisemasta pitäville.
Heti jäidenlähdön jälkeen pääsin kuvaamaan vielä rannassa kimmeltäviä pilliintyneitä kevätjäitä. Auringonlaskussa jäät heijastelivat sykähdyttäviä värisävyjä.
Saintpauliarivistö ikkunalaudalla.
Koronakaranteenissa tehtiin vielä yksi 1000 palan palapeli.
Välillä tuntuu mukavalta tehdä 350 palan palapeli. Eipä ollut ihan helppo sekään. Vaikeus onkin enemmän kuviossa ja väreissä. Lasten vanhasta pelistä on näköjään kadonnut muutama pala.
Vitriinistä siirsin olohuoneen pöydälle aikoinaan Kreetalta ostetun saviruukun. Ruukku on joskus ollut lainassa tuttavapariskunnan hääpöytäkoristeena, siis sarjassa jotain sinistä, jotain lainattua...
Uutta hillasatoa odotellessa siivottiin pakastinta tyhjemmäksi. Toivottavasti operaatio ei ollut liian optimistinen, vaan hilloja todella saataisiin myös tänä kesänä.
Tämän ilta-auringossa kylpevän sydänkiven myötä toivotan hyvää kesää kaikille sivustollani vieraileville <3
Kommentit