Ballet Finland tarjosi huikean, rohkeasti päivitetyn tanssiversion vanhasta rakkaasta Joutsenlampi -baletista. Koskettavaa, viihdyttävää, huippu taitavaa! Jo pelkästä koreografikaartista oli pääteltävissä, että jotakin mielenkiintoista on tekeillä. Minna Tervamäki, Sami Saikkonen, Emrecan Tanis ja Jouko Valkama koostivat reippaasti tähän päivään kytkeytyvän mutta hienolla tavalla vanhaan joutsenlampiperinteeseen resonoivan tanssiteoksen. Tanssijat ovat kovatasoisia baletin ammattilaisia, joilla on vahvat kytkökset Suomen kansallisoopperan balettiin. Helsingin Aleksanterin teatterissa on esitetty kolmena iltana raikuviin ablodeihin päättyneet näytökset. Näyttämö on sama, missä suomalainen Joutsenlammen ensi-ilta nähtiin 100 vuotta sitten. Yksi Lampi Joutsenten -teos on saanut valtavasti kiitosta toteutuksesta, ja niinpä esitykselle on ollut raivattava tilaa lisänäytöksille. Tällä haavaa esityksiä on luvassa ainakin 31.3. ja 1.4.2023. Liput Aleksanterin teatterin näytöksiin on varattavissa Lippu.fi:stä

Aleksanterin teatteri on komeapuitteinen kulttuurin kehto.

Kiinnostava painetun sanan kulttuuritapahtuma kutsui yleisön kuulemaan, katsomaan ja lukemaan Sotkamon kirjamessuille. Itselläni oli mahdollisuus osallistua messuille vain sunnuntain osalta.

Ranskassa pitkään asunut ja myös EU:n sisäpiirikuvioihin prehtynyt toimittaja ja tietokirjailija, Helena Peäistö, raotti uusimman kirjansa, "Gallian kukko", ranskalaisen politiikan saloja. 

Oululainen filosofian tohtori, toimittaja ja tietokirjailija Petri Laukka on tutkinut Suomen ensimmäisen presidenttin, K. J. Ståhlbergin elämänvaiheita. Kirjassaan, "K.J. Ståhlbergin armoton matka", Laukka käsitelee Suomen raskaita veljesvihan aikoja presidentin näkökulmasta 1930-luvun taitteessa. Valtiomiehen aatemaailma on selvästi ollut aikaansa edellä. Ei siis ihmekään, että vastusta ilmeni. Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on hänen käsialaansa. Tähän kirjaan on syytä perehtyä tarkemmin.

Petri Laukka on toiminut mm. sanomalehti Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkönä, miltä ajoilta olen edelleenkin kiitollinen balettinäytöstemme saamasta myönteisestä huomiosta Kalevan kulttuurisivuilla. 

Politiikan toimittaja ja tietokirjailija, Jari Korkki, avasi teoksiaan "Manserock jäi soimaan" ja "Kyösti Kakkosen tie huipulle". Puheen ammattilainen vaikuttaa hallitsevan myös "kynänkäytön".

Italialaislähtöinen Giulia Santelli on ihastunut Suomeen ja suomalaiseen kirjallisuuteen. Veikko Huovinen on lähellä hänen sydäntään, ja hän on tehnyt yliopisto-opintojensa gradun Huovisen Puukansan tarinasta. Hän toimii tällä hetkellä Kuhmon kulttuurikeskus Juminkeossa. Kirjallisuuden käänöstyön oheessa hän bloggaa italialaisille seuraajilleen arvostamastaan suomalaisesta elämänmenosta. 

Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen, haastatteli ohjaaja Hannu Kahakorpea. Kahakorvella on pitkä työura näyttelijänä, dramaturgina, tuottajana ja käsikirjoittajana. Nyt työn on alla dokumenttielokuva Ilmari Kiannosta.

Ilmari Kiannon tytär, Raija-Liisa Kianto, kertoili lapsuuden jouluista Turjanlinnassa. Sana tuntui olevan hallussa tyttärelläkin.

"Amanda Sofia Nikitin" jututtamassa messuvieraita. Amanda Sofia on Aila Flöjtin tämänkertainen roolihahmo Sotkamon historian henkilögalleriasta.

Messuilla oli tarjolla "Yli sinisten vaarojen -maistelumenu". 

Kaisa oli loihtinut messuvieraille kainuulaisten makujen herkkupöydän. Monipuolisen "tapastarjoilun" esillepano sisälsi myös tarkkaan harkittua ja tyyliin sopivaa puuelementtien käyttöä tarjoiluvadeista lähtien. 

Makuelämys koostui juurevasta kainuulaisesta perinteestä.

Ruokasalin ikkunoista avautuva maisema loi makunautinnolle upeat puitteet.

Illan hämärtyessä maisema sai uusia vivahteita.

Pienen hetken saimme nauttia jopa auringonlaskun väri-iloittelusta.

Naapurivaaran huvikekus toimi erinomaisesti Sotkamon kirjamessujen toteutusympäristönä.

Kotimatkalla kävimme Vuokatinvaaralta ihastelemassa Sotkamon taajaman iltavalaistusta.

Kajaanilaisessa satokauden päätösjuhlassa roihuisi oljista tehty kekripukki, kuten asiaan kuuluu.

Tällä kertaa juhlayleisölle esiintyi myös kajaanilaisten koululaisten yhdessä henkiin puhaltama Valomies.

Kalkkisillan laiturissa oli Kouta -laiva pukeutunut juhlavalaistukseen.

Hieno kulttuuriteko on ollut remontoida vähän jo kulahtaneesta Sissilinnasta uutuuttaan hohtava Lasten Sissilinna. Tila tulee olemaan kaupunginteatterin ja yhteistyötahojen lahja lastenkulttuurille.

Teatteritalolla on pitkät perinteet menneissä vuosikymmenissä.

Sissilinnan jälkeen on remonttivuoroon tullut kaupunginteatterin päänäyttämö. Ulkoverhoiluun on jo osin mallailtu uutta väriskaalaa. Ehdottomasti jatkoon tämä uusi ryhdikäs beessiversio. 

Helsingissä käydessäni ennätin katsastaa Merin ja Jonin uuden kodin. Eipä jäänyt epäselväksi miksi he olivat kerrassaan ihastuneet tähän asuntoon muutaman vuoden asuntoetsiskelyjen jälkeen. Kolmen perheen rivitalo on rakennettu jämerästä hirrestä.

Valoisasta olohuoneesta aukeaa näkymä pieneen metsikköön ja mukavaan ulkoilualueeseen.

Korotettu olohuone-keittö yhdistelmä tuo avaran tilantunnun.

Makuuhuoneen ultramukavavaan sänkyyn mahtuu mukaan talon valvontajärjestelmä. Tässä vain osa järjestelmää. 

Yläkerran portaikko toimii myös sisustuselementtinä tyylikkään rakenteensa ansiosta.

Saunaosasto takaa kotoisen viihtyisyyden.

Lähdin 3.11. Kajaanista etelään, mutta näköjään päädyin Joulumaahan.

Tämä kiinalainen ravintola Helsingissä vetää vastustamattomasti puoleensa

Siis, Zhong Hua Restaurant Mikonkadulla.

Syntymäpäiväkukkasia marraskuisilta 90-votispäiviltä.

Miran taiteilema ruusukranssi sai valot.

Välillä isänpäiväjuhlallisuuksia.

Parvekkeella kesän viettäneiden tomaatien viimeiset yksilöt pääsivät sisälle kypsymään.

Kiitokset Eilalle, luomutomaatteja syötiin koko kesä. 

Parvekkeelta sisätiloihin muutti myös valtavaksi venähtänyt purppurajuoru.

Jokohan voisi pian aukaista joulukalenterin ensimmäisen luukun. Näitä Ferreron suklaapallosia ei malttaisi millään odotella pidempään.