Kerroin aikaisemmassa postauksessa urhean granaattiomenani voitokkaasta taistelusta talven tuiverruksia vastaan. Ehkäpä juuri kannustava asenteeni on innostanut pikku omppuni huimaan kasvuun näiden muutaman viikon aikana. Pituutta on tullut kolmessa viikossa yli viisi senttiä. Olen valmis uskomaan kasvien tuntemuksista mitä vaan sen jälkeen, kun luin selvityksestä jossa tutkittiin kasvien reaktioita erityisen herkillä mittauslaitteilla. Kävi ilmi, että kasvi reagoi hyvin voimakkaasti, kun sitä lähestyttiin esim. sakset kädessä. Olin ajatellut nipsata omalta puunversoltani latvan poikki haaroittumisen toivossa. Nyt joutunen ensin neuvottelemaan taimeni kanssa toimenpiteen tärkeydestä ja perustelemaan hanketta kasvin vahvistumisen näkökulmasta. Syyskesällä jo katkaisin latvaverson kertaalleen, mutta silloin, ronskilla otteellani, taisin aiheuttaa kauhusta kankealle pikku puulleni sellaisen järkytyksen, että sen jälkeen se on täysin jumittunut tuohon tikkusuoraan kasvutapaansa. Katsotaan löydänkö rakentavamman lähestymistavan asian käsittelyyn.

Kranaattiomppu%2011.4.-15%20004.jpg

Vähän samaan tapaan joutuu toisinaan pohtimaan lähestymiskulman tarkistuksia myös lasten kanssa puuhaillessa. Ongelmat ovat erillaisia, mutta esim. kannustava suhtautuminen ihmistaimen kohdalla on aivan ilmiselvästi yksi käyttökelpoisimmista työkaluista. Sain näkemykselleni taas kerran vahvan tuen, kun luin Turun yliopiston lastenpsykiatrisen tutkimuskeskuksen toteuttamasta "Voimaperheet -mallista". Hyvin tuloksin toteutuneessa projektissa tarjottiin perheiden äideille ja isille vanhemmuudentaitojen opastusta. Ohjelmassa on keskeistä, että vanhemmat oppivat antamaan huomiota lapselle ja palkitsemaan hyvää käytöstä.

Mallin yksi peruspilareista on "huomaa hyvä lapsessa". Omassa työssäni lasten parissa olen todennut miten tärkeää on tunnistaa jokaisen lapsen vahvuudet ja hyvät ominaisuudet. Kun pystyy antamaan rehellistä positiivista palautetta lapselle, se toimii kuin vahva ravinteikas multa puutarhakasville. Mitä levottomampi ja keskittymiskyvyttömämpi lapsi on kyseessä, sitä selkeämmin tulee esille hänen saamansa hyöty aikuisen tarjoamasta aidosta myönteisestä suhtautumisesta. Kiitoksen ja kehun pitää vain olla rehellistä, ei summittaisesti heiteltyä. Joskus joutuu aivan etsimällä etsimään mitä positiivista voisi jostakin pikku villivarsasta keksiä. Se vaiva tulee palkituksi, kun näkee miten muutama oikea sana oikeassa paikassa voi saada itseensä tai ympäristöönsä pettyneen lapsen oikaisemaan henkisen selkärankansa. Pitemmän päälle oikeanlainen kannustus voi saada pienen ihmisalun suorastaan kukoistamaan. Mutta yhtä tärkeää on asettaa lempeäntiukat rajat. Mielestäni lastenpsykiatri Jari Sinkkonen osaa kiteyttää asian hyvin. "Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sisältää myös ehdottomat rajat, joiden yli ei toiveissaan turhautunut, äkäinenkään lapsi voi lipsua. Aikuisen tulee tehdä selväksi, että esimerkiksi toisen ihmisen satuttaminen tai nimittely ei ole luvallista." Elämään sisältyvät monenmoiset rajat opitaan vähitellen aikuisen johdonmukaisessa opastuksessa ja ohjeiden määrätietoisen, kannustavan toistamisen kautta.

Muita toimintaohjeita voimaperheet -mallissa ovat:

Anna lapselle huomiota.

Jätä vinkuminen ja valitus huomiotta.

Suunnittele tilanteita.

Palkitse hyvä käytös.

Käytä aikalisää, jos on tarvis.

Tee yhteistyötä päivähoidon kanssa. 

Kaikista noista ohjeistuksista on kehitettävissä valtava määrä työkaluja arkipäivän lapsenkasvatukseen niin ongelmalasten kuin "tavistapaustenkin" kanssa.

Mielestäni Turun yliopiston tutkimuksessa edistyksellisesti myös pääteltiin vasta nelivuotiaan olevan siinä iässä, että on mahdollista ruveta kartoittamaan tarkemmin kehitysongelmia. Siihen asti lapset vain kehittyvät eri tahtiin eikä ole aihellista lähteä leimaamaan pieniä kehitysviivästymiä tai kehityseroja poikkeavuuksiksi. Kaksi-/kolmivuotiaan uhmaikä kuuluu luonnolliseen kehitykseen. Lapset reagoivat löytämiinsä uusiin asioihin ja taitoihin, luonteestaan ja tempperamentistaan johtuen, hyvin erilailla. Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen hyvää kehitystä ja luoda turvalliset rajat, ettei lapsi vahingoita itseään tai ympäristöään.

 

Kranaattiomppu%2011.4.-15%20005.jpg

Tänä keväänä ei kliivia onnistunut yllättämään minua kuten edellisinä vuosina. Nyt nuppurykelmä on jo pongattu.

 

Pipopäiset lumiukot lähdössä kesälomille.

AVK%209.4.-16%20004.jpg

 

Laiva näkyvissä! Meillä päin tultaneen piakkoin näkemään merirosvoja! 

Merir.laiva%2010.4.-16%20006.jpg