Ystäväni halusi esitellä minulle viehättävän hotellin Vuokatin vaaramaisemissa. Perheyrityksen pyörittämä Hotel Aateli Hillside osoittautuikin mielenkiintoiseksi tuttavuudeksi. Hotellin sijainti on ihanteellinen talvisten harrastusten, kuten laskettelun ja hiihdon suhteen, kuin myös kesäaktiviteettien kannalta. Tasokkaat reitit näihin harastuksiin lähtevät aivan hotellin kulmalta. 

Kaikkialla hotellissa on näkyvissä suunnittelun ja toteutuksen tarkka tyylitaju.

Esillä on runsaasti kainuulaisten taiteilijoiden teoksia mm. arvostamani kuvataiteilija Kaarina Kuusisto-Lukkarin tuotantoa.

Harmoninen ruokailutila.

Salia koristavat vaikuttavan näköiset puiset "kristallikruunut".

Henkilökunta on ammattinsa osaavaa ja luontevan ystävällistä. Tuossa kotoisan oloisessa ympäristössä asiakas viihtyisi kyllä pidempäänkin.

Ystäväni, Aila Föjtin, seurassa saa mukavasti tuhdin ja asiantuntevan tietopaketin Sotkamon historiasta ja kulttuurista.

Paikallisen kalastajan pyydystämä kuha oli kulinaarinen nautinto.

Pääsimme tutustumaan hotellihuoneisiin, joissa näkyy myös tarkkaan harkittu yksilöllisyys. 

Sviitissä on yhteysmahdollisuus viereiseen sviittihuoneeseen. Yhdistelmä toimisi hienosti vaikkapa lapsiperheen käyttöön.

Viereisen sviitin tunnelma inspiroisi ihan varmasti lapsia, mutta toimii toki yhtä hyvin aikuisille.

Lisää Kaarina Kuusisto-Lukkaria.

Sviitin yhteydessä on ylellinen sauna kylpyhuoneineen.

Alakerrasta löytyy yksityiskäyttöönkin tilattava Spa osasto.

Uima-altaan yhteyteen on varattavissa käytännölliset kokoustilat 

Katse kiinnittyy usein hotellin viimeisteltyihin yksityiskohtiin, vaikkapa huoneiden numerointiin jyhkeissä massiivipuuovissa. 

Kivoja jakkaroita.

Vanha kapiokirstu toimii lasten lelulaatikkona.

Metallinen hirviprofiili.

Hotellista lähtiessämme Aila jo kaavaili minkä porukan kanssa olisi mukava kokoontua näissä tiloissa. Saman perheen majoitustiloja on Vuokatin ympäristössä muitakin. Kiinnostavaa oli kuulla, että perhe tulee olemaan isosti mukana myös Sotkamon uusissa mittavissa kaavailussa Vuokatin alueen kehitysprojekteissa. 

Muutamaa päivää aikaisemmin pääsin kuulemaan Pekka Jaakolan antoisaa tarinointia liittyen Kajaanin menneisiin tapahtumiin. Kajaanin Latu ry oli järjestänyt Rantapuiston tuntumaan sauvakävelyretken, jota siivitti Pekan poimimat tietoiskut ja anekdootit Kainuun historiasta.

Suomen kansalliseepos Kalevalan kokoajasta, Elias Lönnrotista, riittäisi tarinoitavaa luennoksi asti.

Ämmänkosken voimalaitoksen rakennusvaiheessa olivat venäläistahot mukana kaavaillen laitoksen hyötykäyttöä omiin suunnitelmiinsa. Voimalaitos valmistui Suomen itsenäistymisen vuonna 1917, jolloin venäläisten kaavaillut jäivät niiltä osin toteutumatta.

Lussitupa toimi 1800 luvun lopulla sulunvartijan asuntona. Vartijan tehtävänä oli kirjata Kajaanin ohi kulkevien tervakuljetusten määrät. Hurjamaineiseen Ämmänkoskeen (kuten myös ylempänä sijatsevaan Koivukoskeen) oli rakennettu kanavajärjestelmä helpottamaan tervatynnyreiden kulkua Kainuun metsistä Oulun satamaan. Suomalaisen tervan vienti 1800 luvun lopulla oli koko maailman mittakaavassa huipputasoa. Molemmat kanavat sulkuineen on tervakuljetusten hiipuessa purettu. Ämmänkosken kanava on nyttemmin entisöity, ja joka kesä järjestetään yleisönäytöksiä entisvanhaisesta tervaperinteestä.

Lussituvan vieressä seisoo jämäkkä muistomerkki vireästi toimineesta kainuulaisesta jääkäriliikkeestä.

Rantapuistosta löytyy myös komea muistomerkki kajaanilaisesta olympiatason voimistelijasta, Heikki Savolaisesta.

Yllättävää oli kuulla, että tämä lääkäri/urheilija on saavuttanut voimistelun mitallisijoja peräti viisissä eri olympialaisissa.

Rantapuiston kierroksellamme taustamusiikista huolehti laulujoutsenten kuoro, joka viritteli hymniä onnistuneen kevätmuuttonsa kunniaksi. Joutsenet huilaavat hetken Kajaaninjoen tutussa levähdydpaikassa, kunnes levittäytyvät omille pesintäpaikoilleen.