Reilu kuukausi on Suomessa eletty varsin massiivisten rajoitusten puitteissa. Taudin levinneisyys- ja kuolemantapausluvut ovat tänä aikana maltillistuneet siinä määrin, että Uudenmaan karanteenista on luovuttu. Joidenkin tahojen mielestä taudin rajoittamisessa on onnistuttu liiankin hyvin, mikä enteilisi tautihuipun siirtymistä jopa syksyyn, jolloin taas taloudelliset haittavaikutukset pääsisivät kasvamaan. Hallitus antaa tällä viikolla päätöksensä mahdollisesta koulujen avaamisesta ja asteittaisista muista höllennyksistä.

Pohjoismaiden tautitilastot 28.4. kertovat Ruotsin erikoisesta tilanteesta verrattuna muihin maihin. Viralliset tartuntatapaukset Ruotsissa ovat 19 621, Tanskassa 9 038, Norjassa 7 619 ja Suomessa 4 745. Kuolemantapauksia on Ruotsissa 2 355, Tanskassa 434, Norjassa 206 ja Suomessa 199. Kuolemantapauksia on Euroopassa 119 483 ja maailmalla kaikkiaan 202 846.

Suomen kokoisessa Uusi-Seelannissa on alusta lähtien noudatettu tiukempia rajoitustoimia, kuin Suomessa. Tilastoluvut kertovat tartuntoja olevan 1472 (testaus on kattavampaa, kuin Suomessa), ja viruksesta johtuvia kuolemantapauksia on 19. R0-luku on laskenut 0,4:ään, mikä kertoo, että yksi sairastunut ihminen tartuttaa n. puolikkaan henkilön. Suomen R0-luku on laskenut alle yhteen. Ruotsin vastaavaa ajankohtaista lukua en ole nyt nähnyt, mutta kuun alussa se on ollut huikeat 2,46.  

Uusi-Seelannissa eri ikäryhmien sairastuvuus näyttää olevan suurinta 20-29 -vuotiailla, minkä vuoksi kuolleisuusluvut jäävät alhaisiksi. Vanhainkoteihin korona ei ole levinnyt ollenkaan. Suomessa eniten sairastuvat 50-59 -vuotiaat. Suomessa on runsaasti kuolemantapauksia ikäihmisten hoitokodeissa, joskin Ruotsissa tämä ongelma on vielä suurempi.

Uusi-Seelanti näyttää selvinneen erinomaisesti taudin rajoitustoimissa. Mitä sitten tapahtuu, kun maan rajat on joskus avattava, varsinkin jos rokotetta ei siihen mennessä ole onnistuttu kehittämään? Talouskehitys on vedetty tiukille siellä kuten Suomessakin. Ruotsissa taas on menty talouspolitiika edellä uhraamalla tuntuvasti ihmishenkiä. Ruotsin strategia yllättää sikäli, että olemme tottuneet pitämään naapurimaatamme demokraattisena hyvinvointivaltiona, jossa arvomaailmaan kuuluu elämän kunnioittaminen keskeisenä periaatteena. 

Asiantuntijat näyttävät olevan yhtä ymmällään koronatilanteesta, kuin me tavalliset kansalaisetkin. Eriäviä mielipiteitä tuntuu olevan yhtä paljon, kuin arvovaltaisia lausuntojakin. Aika näyttää mikä sattumanvaraiselta vaikuttava strategiavalinta on osunut parhaiten oikeaan. Tällä hetkellä maailman tilanne näyttäisi rauhoittuvan varsinaisilla epidemia-alueilla, vaikkakin uusia tautipesäkkeitä syntyy kaiken aikaan, juuri nyt esim. Brasiliassa. 

Tavallisen kansalaisen on viisainta vain keskittyä hoitamaan oma osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisen riski-iän kynnyksellä haahuilevan kansalaisen ei pidä panikoitua kaupan kassajonossa kuvittelemaan, että on joutunut jotenkin venäläisen ruletin pyörteisiin, kun joku kiireinen asiakas tuppautuu lähietäisyydelle. Itsellä on edelleen kaikki mahdollisuudet yrittää toimia viisaasti koronaviruksen vastaisessa taistelussa, vaikkapa sitten valitsemalla rauhallisemman näköisen kassajonon (kaupassahan on joka tapauksessa käytävä). Toimivaa koronarokotetta odotellessa kannattaa pitää pää kunnossa, sillä mielenterveysongelmiin ei taida olla edes kehitteillä rokotetta.      

Hiljaista on Oulussa, 200 000 asukkaan kuntakeskuksessa. Maanantaiaamuna klo 10 jälkeen ei juurikaan löytynyt kanssakulkijoita kameran kantamasäteelle. 

Perinteiselle treffipaikalle, graniitipallon luokse, on sentään joku sinnikäs sopinut tapaamisen.

Toripoliisipatsaalla on varmasti uransa hiljaisimmat kuukaudet meneillään. Nytkään ei näy ketään koko torialueella.   

Ei ihme, että polliisilla on hiukan totinen ilme. Tämän oululaisen suosikkipatsaan on veistänyt Kaarlo Mikkonen vuonna 1987, ja kuulemma esikuvan mukaisesti. Muutama vuosikymmen sitten toripoliisin tehtävä oli valvoa järjestystä nimenomaisesti juuri torialueella. 

Oulusta löytyy myös toinen merkittävä poliisimies. Petrus Schroderus kajautti komeasti Rakastan elämää -laulun Oulun poliisilaitoksen facebook -sivulla. Ihmiset ovat kokeneet tunteikkaan esityksen tuoneen lohtua näihin murheellisiin aikoihin. Muutamassa päivässä video keräsi parin miljoonan kuulijakunnan. Petrukselle on sadellut keikkapyyntöjä, ja jopa levytyssopimusta on ollut tarjolla. 

Satunnainen kulkija sai hieraista silmiään autiomaahan ilmestyneen keitaan äärellä. Tarjolla olisi takeaway -grilliruokaa, -kahvia ja -jäätelöä.

Merenrantakaupungista löytyy aina lisäavaruutta rantamaisemasta. Letonniemen suojelualue on vajaan 10 km:n päässä keskustasta. Niemen kärjessä sijaitsee Piispanleton lintutorni ja tulistelupaikka. Alueella kiertelee 2,7 km:n polku, jonka varrella voi perehtyä maankohoutumisilmiöön ja alueen luontoon. 

Pitkospuut houkuttelevat tutustumiskierrokselle.

Korona-aikana on ilmestynyt nalleja parvekkeille ja ikkunoille lapsia ilahduttamaan. Myös meidän portaalle istahti nallukka pöllöystävä seuranaan.

Näinä liikkumisrajoitusten aikoina on joutunut miettimään tarkempaan ajanvieton vaihtoehtoja. Onneksi juuri ennen rajoituksia olin ennättänyt lainata meille kirjastosta pinon mielenkiintoisia kirjoja. Olen löytänyt myös kirjastojen e-kirjat ja äänikirjat. Valikoimia löytyy tietysti myös monilta kaupallisilta sivustoilta. Podcastit tarjoavat monipuolisesti kiinnostavaa kuultavaa. Olen selaillut eri taidetalojen ja kirjankustantamoiden nettisivuja ja esim. Kansallisgallerian sivuilta löytyy Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin kokoelmia. Suomen kansallisoopperan sivuilta pääsee seuraamaan vaihtuvia ooppera- ja tanssiesityksiä. Ulkomaiset oopperatalot tarjoavat lisää materiaalia. Tänään, kansainvälisenä tanssinpäivänä ohjelmatarjonta vain runsastuu. 

Luonto on tarjonnut oman taidenäyttelyn uskomattoman hienoina auringonlaskuina.

Yhtenä iltana pilvipunerrusta riitti harvinaslaatuisesti koko taivaankannen yli.

Iltahämärissä laivaliikennettä pohjoisen suuntaan.

Rantarailoon kuvastui auringonlaskun värejä.

Rantatiellä oli nyt vaaleanpunainen tunnelma.

Tänä keväänä pulmuset ovat muuttaneet pohjolaan valtavissa parvissa. Hailuodossa on nähty useiden kymmenien tuhansien pulmusparvia. Meidän rantaan pyrähti pari sataa valkohohtoista pikkulintua.

Taisin mennä liian lähelle parvea, ja linnut lehahtivat suoraksi riviksi muutaman metrin päähän odottamaan poistumistani rantakaislojen herkkupöydiltä. 

Joutsenet ovat myös palailemassa etelänmailta.

Kurkiauran puolikas tähyää pesimäalueitaan.

Marraskuun kaktukset näyttävät nyt ottavan tavakseen kukkia myös keväällä.

Tähän aikaan saintpauliat heräilevät talvilevoltaan.

Pääsiäistä voitaisiin muistella vielä sen verran, että taputtelin mignonmunille servettikattauksen pintaan. Pienen hetken ne jopa ennättivät koristamaan pääsiäispöytää. 

Rantapolulle oli joku keksinyt loihtia kivan virpomisoksan ohikulkijoiden piristykseksi. Korona-vaaran vuoksi ei lapset päässeet tänä vuonna toteutumaan perinteistä virpomistraditiotaan.