Tässä keskitalven verkkaan vierivien kuukausien aikana olen tavoittanut itseni monenlaisten kulttuuriharrastusten parista. Mielestäni kirjat ovat tähän aikaan vuodesta erityisen viihtyisää seuraa. Pitäisi vain ottaa käyttöön joku äänikirjapalvelu, kun kirjan lukeminen on ajankäytön kannalta niin harmillisen sitovaa puuhaa. Nykyisin myös podcastit tarjoavat loputtomasti vaivatonta virikkeistöä vapaa-ajan huviksi. Nautin suunnattomasti, kun joskus onnistun pääsemään pitemmälle juna- tai bussimatkalle, jolloin voi keskittyä täysin audiovisuaalisiin viihdykkeisiin. Taidenäyttelyissä käyn mielelläni ihmettelemässä lahjakkaiden ja osaavien ihmisten aikaansaannoksia. Arvostan, kun taiteentekijöillä riittää mielettömän hienoja ajatuksia pääkopassaan, ja kun he kaiken lisäksi pystyvät tuottamaan ideansa sujuvasti muiden ihmisten ihailtavaksi. Toki minäkin voin joskus saada jonkun "huippu ahaa-elämyksen", mutta yritäpä tuottaa se vaikka paperille - ei löydy minkäänlaista valokuitukaapelia aivojen ja kädenmotoriikan välille. 

Viime päivien aikana jouduin (lue: pääsin) suoranaisen kulttuuritsunamin pyörteisiin, kun piipahdin Helsingissä. Taide-elämystä toisensa perään. Ensinnäkin, vierailin ystäväni kanssa Suomenlinnassa tutustumassa monia taiteenaloja ja tiedettäkin yhdistävään tanssispektaakkeliin. Samalla koimme hienoista historian havinaa pelkästään kulkemalla tämän nostalgiaa tihkuvan upean saaren läpi. Lisäksi tutkimme perusteellisesti Akseli Gallen Kallelan näyttelyn Kansallismuseossa. Meri -tyttären kanssa hämmästelimme tennisliikunnan akrobatiaa Davis Cup -otteluiden puitteissa. Miran tyttären, Sallin, kanssa toteutimme pienet askartelusessiot. Uutena harrastuksenaan hän oli aloittanut pianonsoiton, joten konsertin paikkahan siihen sukeutui. Merin kanssa käytiin pitkiä, maailman uusiksi rakentavia, keskusteluja aina aamuyön tunneille saakka. Helsingin visiitti tarjosi myös monenlaisia kulinaarisia nautintoja, ja tulihan ne pitkät junamatkatkin tehokkaasti hyödynnettyä.

Kaiken tuon jälkeen koin hyvinvointini ja tyytyväisyyteni kohentuneen aivan eksponentiaalisesti. Ystävän kanssa museokierroksella muistelimme lukeneemme useita arvioita kulttuurin tuottamista terveysvaikutuksista. Ajattelinkin kotona selata hieman tutkimusfaktaa meidän oman kokemusasiantuntijuutemme tueksi.

Tieteellistä aineistoa kulttuurin vaikutuksesta hyvinvointiin löytyy runsain mitoin. Niissä kaikissa on kiistatta osoitettu selkeä positiivinen yhteys näiden kahden asian välillä. Tutkimustulosten konkreettiset vaikutukset näkyvät arkisen elinympäristömme nykyisissä kehittämistrendeissä. Taide eri muodoissaan on läsnä lähes kaikkialla missä liikummekin. Esimerkiksi, meille kainuulaisille on avautunut vakuuttava näyttö taiteen valjastamisesta terveyden tukipilariksi uudessa upeassa keskussairaalassamme. Alueella liikkuessa on jatkuvasti mahdollisuus kiinnittää katseensa vaihteleviin taideteoksiin ja onnistua ehkä hetkeksi iroittaa ajatuksensa omista ongelmista.  

Tiedekatsauksessani törmäsin jopa aivan yksityiskohtaisiin analyyseihin eri taiteenlajien vaikuttavuudesta ihmisen terveydentilaan. Odotettavissa olevaan elinikään vaikuttaisivat positiivisesti muun muassa musiikki-, kirjallisuus- ja elokuvaharrastukset. Kuvataiteen on todettu puolestaan parantavan koettua terveyttä, sosiaalisia toimintoja ja elinvoimaisuutta. Umeån yliopiston väitöskirjatutkimuksen mukaan kulttuuritoimintaan osallistumattomilla oli 57 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua kuin niillä, jotka olivat osallistuneet. Kuolleisuuden suhteen näytti olevan tilastollisesti merkitystä myös sillä, miten aktiivisesti henkilöt olivat osallistuneet kulttuuritapahtumiin. Olisikohan peräti niin, että taiteentekijät olisi nykyisellään syytä luokitella terveydenhuollon ammattikuntaan kuuluviksi!

 

Helsingin vierailuni alkoi perinteikkäältä Suomenlinnan saarelta. Historian patinoima, jylhän kaunis, Tenalji von Fersenin sali oli valjastettu monia kulttuurin eri muotoja kokoavan tanssiesityksen näyttämöksi. Lasitaiteen voimakaksikko, Sini Majuri ja Marja Hepo-aho, oli kutsunut koolle joukon vahvoja taiteen ja tieteen ammattilaisia. Näin syntyi teos, jossa pitkän balettiuran Suomen kansallisbaletin näyttämöllä tehnyt, Mira Ollila, tanssi huiman dueton Aalto-yliopiston robottikoiran kannssa. Koreografia oli Mira Ollilan ja Heidi Lehtorannan käsialaa. Musiikin teokseen olivat säveltäneet Petri Pulkkinen ja Janne Jääskö. Craneworksin hologrammitehosteet lisäsivät osaltaan teoksen moniulotteisuutta. Lasitaide liittyi kokonaisuuteen niin Miran ylleen pukemassa lasikruunussa ja kyynärsauvojen liekkiveistoksissa kuin salin taidenäyttelyesineistössä. Tenalji von Fersenin salissa koettiin ennennäkemätön taiteen ja tieteen kohtaaminen jännittävän kihelmöivässä tunnelmassa. Muistijälki esityksestä porautui syvälle aivojen kovalevystöön. 

P2010124%20%282%29.jpg

 

P2010050.jpg

 

Tanssiteoksessa kohtasi kaksi toisilleen täysin outoa hahmoa, kyborgi ja robottikoira. Tutustumisen tunnelma oli intensiivisen uteliasta mutta toisaalta äärimmäisen jännitteistä, pelottavaa ja  ahdistavaakin. Katsoja eli mukana joka solullaan. Esityksen lopussa kiitollinen yleisö tunsi kokeneensa ainutlaatuisen elämyksen.

P2010096.jpg

 

P2010122.jpg

 

Robottikoiran ohjelmoinnissa oli hienosti onnistuttu tavoittamaan myös baletillisia elementtejä.

P2010129.jpg

 

P2010107.jpg

 

P2010103.jpg

 

Lasiveistosten kanssa liikkuminen vaatii erityistä tarkkuutta askelkuvioissa. Pieni väärä liike olisi tuonut teokseen aivan uuden ulottuvuuden sirpaleina ja lasinhelinänä.

P2010075.jpg

 

Tenalji von Fersenin sali itsessään on jo näkemisen arvoinen paikka.

P2010069.jpg

 

Kruunu on valmistettu mittatilaustyönä 3D -sovelluksena.

P2010073.jpg

 

Osa näyttelyesineistöstä on viime syksyn Italian lasiviikoilta peräisin.

P2010064.jpg

 

P2010058.jpg

 

P2010066.jpg

 

Yllättävä kontrasti - lasinen miekka.

P2010059.jpg

 

Tuotantotiimin ympärillä pyöri dokumentointiryhmä kameroineen. 

P2010007.jpg

 

Italiasta oli tullut arvovaltaisia vieraita katsomaan Robobaletin toteutusta. Kaksi kuraattoria Italian lasiviikoilta ja Berengo-studion johtaja, Adriano Berengo, saapuivat hyisen talviseen Suomeen. Mutta, lämminhekisten lasitaiteilijoidemme seurassa tuntee eteläeurooppalainenkin vieras pian olonsa kotoisaksi.

P2010005.jpg

 

Suomenlinna on vain vartin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorin rannasta, mutta saarelle astuessasi tunnet yllättäin olevasi ulkomailla. Rakennustyyli on jämerää tiiliseinää ja pitkiä kivimuureja, kuten linnoitussaarella kuuluukin olla.

P2010040.jpg

 

P2010039.jpg

 

Eikä muurin paksuudesta ole tingitty.

P2010041.jpg

 

P2010034.jpg

 

P2010042.jpg

 

Sykähdyttävän kauniita yksityiskohtia.

P2010044.jpg

 

P2010037.jpg

 

Tykit kertovat omaa historiaansa.

P2010032.jpg

 

Yksinkertaisen kaunis kirkko.

P2010140.jpg

 

Myös omaleimaista puurakentamista.

P2010015.jpg

 

Huolellisesti tehtyä, silmää hivelevää, mukulakiveystä.

P2010138.jpg

 

Mielenkiintoisia ravintoloita ja kahviloita löytyy runsaasti. Tänne on kyllä tultava kesällä uudestaan!

P2010141.jpg

 

Suomenlinnan lautalla pääset hetkessä "ulkomaille"

P2010001.jpg

 

Seuraavaksi Suomen kansallismuseoon.

IMG_20230203_133931.jpg

 

Museossa oli esillä Akseli Gallen Kallelan elämäntyöstä kertova laaja näyttely. Ystävän kanssa vierähti reilu parituntinen tutkiessamme taiteilijan todella monipuolista tuotantoa.

P2020151.jpg

 

P2020155.jpg

 

Museon Keskihallin katossa on toisintoja hänen freskoista, joita oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

P2020154.jpg

 

Pronssiin valettu veistos Gallen Kallelasta on hänen oppilaansa, Alpo Sailon tekemä.

P2020157.jpg

 

Freskossa, nimeltään "Ilmarinen kyntää kyisen pellon", tulee esille erikoisia yksityiskohtia, kun maalausta katsoo eri kulmasta.

P2020170.jpg

 

Mm. helavyö puukkoineen ja jopa hevosen kaviot saavat kultaisen hohteen.

P2020169.jpg

 

Freskojen kuva-aiheissa on ääriviivoja pitkin tehty reijitys. jonka läpi on kattoon saatu paineltua maalimerkinnät, mikä on helpottanut  toteutusta hankalissa työvaiheissa.

Gallen Kallelan freskomaalauksiin olen tutustunut 15 vuotiaana tyttösenä Porin Juseliuksen mausoleumissa. Vaikuttavat kuvat piirtyivät lähtemättömästi nuoren tytön mieleen ja palasivat toisinaan uniinkin. 

P2020172.jpg

 

Meille kaikille suomalaisille tuttuja maalauksia, kuten "Poika ja varis".

P2020160.jpg

 

"Kullervon kirous".

P2020208.jpg

 

"Triptyyki Aino-taru".

P2020209.jpg

 

Mary Gallen Kallela tuki miestään taiteilijana jättäen jopa oman muusikonuransa sivuun. Akseli piti koko perheensä lähellään. Vaimo ja lapset matkustivat paljon hänen työmatkoillaan ja toimivat hyvin usein taiteilijan malleina. 

Taulun massiiviset kehykset sopivat täydellisesti kokonaisuuteen.

P2020207.jpg

 

Gallen Kallelan suunnittelema lasimaalaus heidän ateljeekotiinsa Tarvaspäähän. Maiseman ylle näyttää auringon sijasta nousevan Vakoisen Ruusun kunniamerkkien ruusukuvio. Metsämaiseman voisi tulkita myös kotkan kynsiksi, jolloin taulusta olisi luettavissa paljonkin symboliikkaa.

P2020199.jpg

 

Näkymä Pohjoisrannasta. Keskellä näkyy Tervasaari. Tällaiset taulunkehykset ovat tuttuja lapsuudenkotini seiniltä.

P2020203.jpg

 

Gallen Kallela ystäviensä kanssa viettämässä iltaa ravintola Kämpissä. Pöydän ääressä Jean Sibelius, Robert Kajanus, Oskar Merikanto ja taiteilija itse. Onko Kajanuksen kanssa ollut pienoista erimielisyyttä, kun taiteilija on halunnut maalata ystävälleen varsin irvokkaan ilmeen?

P2020161.jpg

 

Tämän, kuin ihmeen kaupalla pelastuneen, pullon kerrotaan olevan juuri sen samaisen, kuin tauluun on ikuistettu.

P2020163.jpg

 

Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 oli Suomen osalta Gallen Kallela merkittävässä roolissa. Suomen paviljonki on ollut näyttävän näköinen rakennus. On todella harmi, että rakennus jouduttiin purkamaan näyttelyn jälkeen. Onneksi siitä on pystytty tekemään 3D-rekonstruktio, josta käy ilmi tilan ainutlaatuisuus.

P2020176.jpg

 

P2020179.jpg

 

Gallen Kallela matkusteli paljon Euroopassa, mutta myös muualla maailmassa. Tässä taulut ovat saaneet vaikutteensa Kenian vahvasta värimaailmasta.

P2020187.jpg

 

New Mexicon vuoristoseudulta on myös kertynyt runsaasti kankaalle ikuistettua kuvastoa. 

P2020184.jpg

 

Liekki ryijy muutti suomalaisen ryijyperinteen enemmän sisustuselementtseen suuntaan.

P2020194.jpg

 

Gallen Kallela toteutti Pariisin maailmannäyttelyyn freskojen lisäksi Iris huoneen. Arvokkaasta ja tiukasta visakoivusta syntyivät huoneen kalusteet. Kuvassa Iris tuoli.

P2020196.jpg

 

Taiteilijan monipuolisuudesta on osoituksena myös kiinnostus kunniamerkkien suunnitteluun.

P2020168.jpg

 

Hänen käsialaansa ovat komeat Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkit. Edesmenneen isäni jäämistöstä löytyy myös tällainen kunniakas mitalli kultaristein.

P2020164.jpg

 

Akselin nuoruuden kuvahahmotelmia Tallinnan linnoituksista.

P2020183.jpg

 

Poikasena oli luettu Kalevalan lisäksi Robinson Crusoet. Piirrokset ovat täynnä pienen pieniä yksityiskohtia. 

Näyttelyn asettelu oli kokonaisuudessaan huolella toteutettu ja toi laajuudessaan uutta näkökulmaa Akseli Gallen Kallelan uskomattoman monipuoliseen persoonaan. Häneltä luontui tekstiilit, huonekalut, arkkitehtuuri, mainoskgrafiikka, mitallit, kuvataiteesta nyt puhumattakaan.

P2020182.jpg

 

Sitten urheilukulttuurin pariin Davis Cup ottelun myötä. Kyseessä oli Suomi - Argentiina turnaus, jonka panoksena oli Suomen pääsy ensimmäistä kertaa 16 parhaan maan joukkoon. Minun aikatauluuni mahtuivat vain lauantain ottelut. Mutta huh, mitä pelejä! Grillissä olivat suomalaisittain Emil Ruusuvuori ja Otto Virtanen. Ruusuvuori on tehnyt viime aikoina huiman tuloksekasta työtä, ja pelin voittoa osasi häneltä odottaakin. Virtanen oli rankinglistalla 150 pistettä vastustajaansa alempana, mutta hän teki pelistä huippu jännittävän häviten vain niukasti. Otto Virtasta saavat tulevat vastustajat vielä varoa. Merin kanssa kannustimme pelaajia äänemme käheiksi, joten otamme osan koko turnauksen voitosta myös omiin nimiimme ;) Sunnuntain peleissä oli Ruusuvuori vienyt kaikki kolme otteluaan suvereenisti voittoon. Nelinpeliissä Ruusuvuoren parina pelannut, Harri Heliövaara, oli osaltaan hoitanut Suomen historialliseen Davis Cupin lopputurnaukseen.

IMG_20230204_201554~2.jpg

 

Vip-ruokailu pelin tuoksinassa oli todellakin tarpeeseen.

IMG_20230204_162806~2.jpg

 

Makuhermoja hellittiin muutoinkin reissun aikana. Tässä vuorossa bliniherkku Suomenlinnan illassa.

P2010146.jpg

 

Tutustuminen nepalilaisen keittiön saloihin. Kyllä maistui!

IMG_20230203_164139.jpg

 

IMG_20230203_175948~2.jpg

 

Terveyspainotteisia kahvihetkiä.

P2020148.jpg

 

Pientä iltapalaa.

IMG_20230203_232445.jpg

 

Ihania värejä.

IMG_20230204_223634.jpg

 

Kotosalla Kajaanissa uunirisotto paprikoista.

P1010003.jpg

 

Pekka Heikkisen laskiaispullat osaavat pitää hauskaa keskenäänkin.

P1250021.jpg

 

Runebergin tortut koemaistossa.

P1300007.jpg

 

Ystävän tuomat kauniit lohenpunaiset ruusut ovat kestäneet maljakossa jo toista viikkoa.

P1310014.jpg

 

Merin porukan suloinen perhepotretti. Kiitos kaikille Helsingin reissun osapuolille ihanasta viikonlopusta ja mitä parhaimmasta seurasta!

IMG_20230205_093507.jpg