Laitetaan tämä vuosi nätisti pakettiin vuosien varrella kertyneillä kransseilla ja muilla kuivakukka-asetelmilla. Kranssien teko on ollut paljolti vanhimman tyttäreni "heiniä", mutta eivät edes toistuvat ruusunpiikkirokotukset ole suojanneet minuakaan kuivakukkamanialta.

Tässä kuvassa on tyttären tämänjouluinen lahjakranssi. Hän tietää, että näissä jutuissa rakastan runsautta - more is more. On hauskaa huomata miten joku vanha käytöstä poistettavaksi määritelty esine löytää uuden kukoistuksen uudessa ympäristössään.

Tämä tyttären tooosi vanha kranssi on yksi suosikeistani. Tämä kuuluu lähes muinaismuisto-osastolle, ja jotakin osasia on jo karissut pois, mutta ei puhettakaan, että luopuisin siitä. Käytän kranssejani aika-ajoin ulkona ja puhaltelen hiustenkuivaajalla pölyt pois. Jotkut asetelmat kestävät myös kunnon vesipesun suihkulla.

Tyttäreni työhön liittyvät ensi-iltakukkaset päätyvät usein myös asetelmien materiaaleiksi.

Ruokohelpi on näyttävä koristemateriaali, ja alapuolella on tyttären uudenvuodentinojen uusiokäyttökohde. 

Tässä on minun versioni pääsiäiskoristeeksi (hiukan ovat kissat jo karkailleet).

Monenlaista materiaalia on kokeiltu. Harmi, kun kaikkia näperryksiä ei ole tullut dokumentoitua kuva-arkistoon, mutta kivannäköisiä virityksiä on syntynyt esim. jaloangervoista, suovilloista tai apiloista. Joskus tuurilla on juhannusruusukin kuivahtanut mukavannäköiseksi yksityiskohdaksi vaikkapa kanervakranssiin. Pionin kuivattavamista olen kokeillut hiekallakin, mutta se täydellinen onnistuminen vielä puuttuu. Vanamon kohdalla toivoin tuoksun ikuistamista, mutta ne herkät aromit haihtuivat saman tien kuivumisprosessin myötä.

Syksyisistä vaahteran lehdistä voi taivutella kauniita ruusuja.

Voikukan hahtuvapalloista saa yllättävän kestäviä somisteita sisustukseen työntämällä ohutta askartelurautalankaa onttoon varteen ja suhauttamalla pallerolle hiuslakkaa, tietenkin varovaisesti, ettei hahtuvat lähde vielä siinä vaiheessa tuulenteille.

Itse pidän luonnon villikanervista enemmän, kuin lähes sotilaallisen jämäköiksi koulutetuista kaupan erikoista. Kuivatut kanervat säilyttävät hyvin värinsä koko talveksi.

Tämän puolentoista vuoden blogitaipaleeni aikana on sivuillani ollut lähes 18 000 vierailua, siis n. 1000 kävijää kuukaudessa. Kiva, kun olette vihtyneet kanssani. Taltioin kuviani ja kirjoittelen sattumuksistani tässä itsekseni höpisten, mutta tuntuu mukavalta huomata, että tarinani herättävät mielenkiintoa monissa teissä, ilmeisen saman hekisissä lukijoissani. Näiden kanervien ja jouluvalojen myötä toivotan teille kaikille hyvää ja leppoisaa vuotta 2016, ja jatketaan samoissa merkeissä yhdessä eteenpäin!  <3